Musiikin sovellukset liikunnassa ja urheilussa / Applying music in exercise and sport

Lokakuun alussa sain käsiini alan gurun, Costas Karageorghiksen kirjoittaman kirjan "Applying music in exercise and sport" (Human Kinetics), jonka voisi kääntää vaikka otsikolla musiikin sovellukset liikunnassa ja urheilussa. Kirja tukeutuu vahvasti tutkimuksista saatuun tietoon musiikin psykofysiologisista vaikutuksista, mahdollisuuksista eri urheilumuodoissa ja käytännön esimerkeistä.

Kirja jakaantuu kolmeen osaan, joista jokaisessa on kolme lukua. Ensimmäisessä osassa käsitellään hieman sitä, millaisista osista musiikki rakentuu ja miten ne vaikuttavat liikkumiseen. Osa on otsikoitu 'kuinka musiikki voi auttaa liikkujia ja urheilijoita'. Kirjan toisessa osassa pureudutaan siihen, kuinka musiikki voi auttaa parantamaan suoritusta ja kolmas osa keskittyy urheiluharjoitteluun ja suorituksiin eri lajien näkökulmasta. Kaiken kaikkiaan, sisältö on hyvin kiinnostava ja monipuolinen.

Kirja tarjoaa myös valmiitta (testattuja) soittolistoja eri lajien harrastajille, joten sitä voi hyödyntää paitsi oman harjoittelun myös valmentamisen ja ohjaamisen tukena. Yksilö- ja ryhmäharjoittelu on huomioitu eri luvuissa erikseen. Niin - tämä on hyvä kirja kenelle tahansa, joka haluaa käyttää musiikkia liikkumisen tukena!

PS. Jatkossa tulen varmasti referoimaan kirjaa keskeisiltä osiltaan myös blogissani.

Briefly in English

Applying music in exercise and sport

A book of Dr. Costas Karageorghis, named "Applying music in exercise and sport" was published in October by Human Kinetics. Back cover tells that book 'combines contemporary research evidence-based practice, and specific recommendations to enhance motivation and performance through music-related intervention'.

Contents have three separate part, three chapters in each. The first part includes some answers to question 'how music can help exercisers and athletes', the second part gives some advises how to use music 'to enhance exercise and workouts' and the third part approaching the theme 'using music to enhance sport training and performance'. Thus, the content is very interesting.

If you are interested how to select music for exercise and sport for yourself or for your trainees, you will find many possible ways from this book. You may also find some readymade playlists for different activities. To find more information, look here.

Musiikin monet mahdollisuudet / Potentiality for the use of music

"Liikunnassa musiikki on eniten käytetty apuväline. Se rytmittää liikettä, vaikuttaa tunteisiin ja motivaatioon ja sitä kautta liikuntasuorituksiin. Sillä on myös suoria, fysiologisia vaikutuksia kehoon. Hyvin valittu ja käytetty musiikki auttaa liikkeiden suorittamista ja liikkumista sekä tekee sen nautinnolliseksi, mutta huonosti liikkeen kanssa yhteen sopiva musiikki sotkee, latistaa ja turhauttaa."

Teksti on lainaus UKK-instituutin "Musiikin monet mahdollisuudet terveysliikunnassa" kurssin esitteestä. Olen tänä vuonna toista kertaa järjestettävän kurssin vastuuhenkilönä, ja pyrin käyttämään kaikki mainoskanavat - oma blogini mukaanlukien - hyödyksi.

"Uudet kuvantamismenetelmät mahdollistavat syvemmän ymmärryksen musiikin, tunteiden, kehon ja liikkeen neurofysiologisista yhteyksistä. Suomessakin on toteutettu uraauurtavaa aivotutkimusta musiikin hyödyntämisestä oppimisessa ja kuntoutuksessa. Tulokset auttavat meitä ymmärtämään, miksi musiikki ja liike ovat toistensa sisaruksia."

Marraskuun 17. päivä järjestettävän koulutuksen ohjelmassa on sekä luentoja että käytännön harjoituksia. Aiheeseen perehdyttävät ennakkoluennot "Musiikki liikkumisen katalysaattorina" ja "Musiikin elementit" ovat katsottavissa verkkoalustalla noin viikko ennen kurssin alkua. Muu ohjelma sisältää luennon "Mitä tiedämme musiikin vaikutuksista aivoihin?" (Teppo Särkämö), käytännön harjoituksen "Miten musiikki voi synnyttää luovaa liikettä ja vapauttaa toimimaan ryhmässä?" (Marjo Hämäläinen), luennon ja käytännön harjoitukset teemasta "Miten kehittää taitoa yhdistää musiikki ja liike?" ja "Erilainen musiikki - erilainen liike" (Anu Penttinen) sekä "Miten teen hyvän soittolistan liikuntatunnilleni?" (Pipsa Tuominen). Lisäksi pureudutaan ohjaajan ja järjestäjän tarvitsemiin musiikin käyttölupiin otsikolla "Jotta myös muusikot saisivat palkkansa" (Petri Kiiski).

Koulutuksen hinta on 140 € (sisältää tulokahvin ja lounaan) ja viimeinen ilmoittautumispäivä on 3.11.2016. Löydät lisätietoja koulutuksesta ja ilmoittaudut kätevästi osoitteessa www.ukkinstituutti.fi/koulutus tai sähköpostitse ukkoulutus(at)uta.fi. Tervetuloa!

Kuvan lähde: Shutterstock.

Briefly in English

Potentiality for the use of music

UKK Institute for Health Promotion Research (Tampere, Finland) is going to organize an education day for those exercise instructors who use music and movement together with different exercise groups. The date will be November 17, 2016 and last day for registration is (maybe was, if you read this later...) November 3, 2016.

Music as a catalyst for movement offer pre-view to the elements of the music and the effects of music to the movement via Internet before the education day. The focus of the day will be how to use music with health related exercise groups. "What we know about the influence of music in the brain?" (Teppo Särkämö) opens the whole new world between music, emotion, cognition, and motor performance based on research in the field. After a break there will be an exercise to learn out how to find our own creative movement and freedom to dance and move (Marjo Hämäläinen).

During the afternoon we will discuss how to develop skills to combine music and movement, and weather the different kind of music brings out different kind of movement (Anu Penttinen). After this we will talk about permissions need for the use of music (Petri Kiiski) - musicians needs money too! In the last lecture I will focus on how to create a good playlist for group exercise lessons.

The price for the day (including coffee and lunch) and materials is 140 €. For more information, see www.ukkinstituutti.fi/koulutus or ask more by e-mail ukkoulutus(at)uta.fi. All the lessons will be in Finnish, so at least little understanding of language is necessary.

Musiikkia ja tutkimusta / Music and research

Kesäkuun alussa Turussa järjestetyssä konferensissa "Childhood in Everyday Life" oli lukuisia mielenkiintoisia esityksiä. Tähän postaukseen lainaan iranilaisen Azadeh Okhovatin abstraktin (suomennos on minun käsialaani) lasten musiikkikokemuksista. Alla on linkki graduun, johon esitys perustui - kannattaa käydä lukemassa!

Aikaisempien tutkimusten perusteella länsimaiset tuutulaulut ja lastenlaulut ovat enimmäkseen duurissa. Lapset liittävät käsitteisiin jo varhain stereotyyppiset määritelmät iloinen/positiivinen duuri ja surullinen/negatiivinen molli. Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida samaa aihetta Suomessa ja Iranissa, joissa kummassakin suurin osa tuutulauluista on molli-sävellajissa. Keskeisenä tutkimuskysymyksenä on selvittää kulttuurisen taustan ja sävellajin vaikutusta lasten kokemuksiin musiikin emotionaalisista vasteista.

Tutkimukseen osallistui 5-8-vuotiaita lapsia (n=44) ja äitejä (n=39) Suomesta ja Iranista. Osallistujat täyttivät taustakyselyn ja heille esitettiin kysymyksiä kahdestatoista suomalaisesta ja iranilaisesta musiikkinäytteestä. Musiikkinäytteet olivat duurissa tai mollissa ja ne edustivat kolmea erilaista tyylilajia.

Tutkimuksen päätuloksena voidaan todeta, että iranilaiset lapset kokivat olonsa positiivisemmaksi (iloiseksi tai rentoutuneeksi) kuin suomalaiset lapset kuullessaan mollissa olevaa musiikkia. Äitien välillä tällaista eroa ei ollut. Lisäksi iranilaiset lapset pitivät molli-sävellajia suomalaislapsia parempana. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös musiikin tuttuutta ja musiikkimieltymyksiä. Nämä tulokset osoittavat, että varhainen musiikkialtistus vaikuttaa myöhempiin emotionaalisiin vasteisiin, siis siihen, kuinka musiikki koetaan. 

Briefly in English

Music and research

Azadeh Okhovat from Iran had her oral presentation "Children's Perception of Emotion in Music: A Cross-Cultural Study" during the second day in Childhood Conference at the beginning of June. In the current post I borrow her abstract from very interesting master's thesis. 

Previous research revealed that Western lullabies and children’s songs are mostly in the major mode, and children demonstrate a positive-major/negative-minor connotation that conforms to the conventional stereotype. The aim in this current study is to analyze the same topic in Finland and Iran where most lullabies are in the minor mode. The overarching question addressed is whether or not cultural background and the music mode, a child tends to be exposed to early in life affects later emotional responses to different music modes.

Quantitative data was obtained from 5-8-year old children (n=44) and mothers (n=39) in mentioned countries. Background questionnaire and questions about twelve Finnish and Iranian music excerpts representing two modes and three genres were asked from participants.

The main significant results show that Iranian children feel more positive (happy or relaxed) in response to the minor music than Finnish children, while Iranian and Finnish mothers both feel contentment in response to minor. In addition, unlike the Finns, Iranian children prefer to listen to the minor mode. These results demonstrate important effects of early music exposure on later emotional responses to music. Moreover, in this study, music familiarity and music preferences were assessed in both nationalities.  


Lähteet / References:

Azadeh Okhovat, 2015.
Children's Perception of Emotion in Music (A Cross-Cultural Study). Master's Thesis. You can read the whole thesis on pages https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/47843

Lapsikonferenssia odotellessa / Waiting for VII Conference on Childhood Studies

Turussa järjestetään kesäkuun ensimmäisellä viikolla lapsitutkimukseen keskittyvä konferenssi, jonka teemana on lapsuus jokapäiväisessä elämässä. Konferenssi tarjoaa eri alojen tutkijoille mahdollisuuden verkottua yhteisen teeman ääressä. Pääotsikkojen alle mahtuu runsaasti näkökulmia, joista leikin, liikunnan ja vapaa-ajan lisäksi itseäni kiinnostavat eniten hyvinvointi ja terveys, sosiaaliset suhteet, kasvatus ja koulutus, sekä kulttuuriin ja mediaan liittyvät aiheet.

Moving Sound -pilottitutkimuksen abstrakti hyväksyttiin suullisiin esityksiin ja minulla on vielä viikon verran aikaa viimeistellä puheitani. Musiikin ja liikunnan suhteen on - hämmästyttävää kyllä - tutkittu enimmäkseen nuoria aikuisia ja lapsiin liittyvä tutkimus on vähäistä. Kiinnostuneena odotan, josko konferenssista löytyisi jotakin omaan alaani liittyvää tai edes sitä sivuavaa tutkimusta.

Musiikki on ollut osa kulttuuria ja lasten leikkiä läpi historian kulun. Tanssin on sanottu olevan kehon kieli, liikettä musiikin kanssa ja osa inhimillistä kulttuuria. Tutkimusten mukaan päiväkoti-ikäisten lasten suosituimpia musiikkiin liittyviä aktiviteettaja ovat liikkuminen musiikin mukana (siis esimerkiksi tanssiminen), laulujen laulaminen ja eri soitinten soittaminen. Toisaalta, vanhemmille tehtyjen kyselyiden perusteella näyttää siltä, että lapset pitävät enemmän musiikin kuuntelusta, laulamisesta ja musiikin mukana liikkumisesta kuin soittoharjoittelusta.

Kuten jo mainitsin, musiikin hyötyjä liikkumisen ja urheilun yhteydessä on tutkittu pääosin aikuisilla. Näissä tutkimuksissa on todettu, että motivoiva musiikki voi muuttaa tunnetiloja, vähentää koettua kuormitusta, parantaa energiatehokkuutta ja liikunnan tehoa. Lasten osalta tutkimukset keskittyvät usein erilaisista vammoista ja/tai sairauksista kärsivien lasten liikuntaohjelmiin, joissa musiikkia käytetään rytmittämään liikettä, musiikkiliikuntaan, musiikin kuunteluun ja motivoimaan lapsia liikkumaan. Tutkimuksissa on todettu, että musiikki voi lisätä myös lapsilla liikkumisen intensiteettiä ja parantaa motoristen taitojen oppimista.

Nykyisissä tutkimuksissa on lisääntyvässä määrin otettu mukaan fyysisen aktiviisuuden ja paikallaanolon objektiivinen mittaus liikemittareilla. Näiden tutkimusten perusteella lapset liikkuvat yhä vähemmän ja paikallaanolo lisääntyy hälyttävästi. Suomalaisista lapsista alle puolet täyttää terveysliikuntasuosituksen, jonka mukaan lasten tulisi liikkua reippaasti ja rasittavasti ainakin tunti päivässä. Ja lapsen kasvaessa määrä vain vähenee.

Noin puolet suomalaislapsista ja nuorista osallistuu ohjattuun urheilutoimintaan kouluajan ulkopuolella. Vain kolmasosa lapsista harrastaa liikuntaa koulun tai urheiluseuratoiminnan ulkopuolella. Liikkuminen ja fyysinen aktiivisuus ei välttämättä tarvitse koulua tai urheiluseuraa, mutta suhtaudun nyky-yhteiskunnassa hieman skeptisesti väitteeseen, jonka mukaan lapset luonnostaan liikkuisivat paljon tai edes riittävästi. Eivät liiku, kun ruutuaika lisääntyy ja kaikkialla - päiväkodeista alkaen - lapsia ohjataan olemaan hiljaa ja paikoillaan.

Aktiivisten tietokone- ja videopelien (exergame) pelaamisen on todettu lisäävän energiankulutusta, sykettä, aineenvaihduntaan ja fyysistä aktiivisuutta, kun pelaamista on verrattu lepotilaan tai passiivisiin peleihin. Todisteet niiden vaikutuksesta terveysindikaattoreihin kuten kehon painoindeksiin (BMI), vyötärönympärysmittaan tai sydän- ja verenkiertoelimistön terveyteen ovat kuitenkin epäyhtenäisiä ja ristiriitaisiakin.

Tutkimuksissa ja arkielämässä on haasteellista erottaa ja tutkia normaaliin elämään kuuluvaa fyysistä aktiivisuutta ja paikallaan oloa suhteessa pelaamisen vaikutuksiin. Jos pelejä käyttäen korvattaisiin paikallaanoloa, saatettaisiin saavuttaa hyviä ja terveyden kannalta merkityksellisiä tuloksia, mutta jos pelit korvaavat muuta, kovatehoistakin fyysistä aktiivisuutta, mennään ojasta allikkoon. Tutkimuksissa, joissa on käytetty koko kehon liikettä edellyttäviä tanssipelejä (esimerkiksi Wii ja Dance, Dance Revolution) on saavutettu hyviä tuloksia.

Aikuisille tehdyissä tutkimuksissa musiikin rytmi ja tempo on kuvattu tärkeimmiksi elementeiksi liikunnan yhteydessä. Rytmi ja tempo ovat myös kaikkien motoristen taitojen tärkeimpiä elementtejä. Näin ollen musiikin rytmiset elementit voivat tukea sekä karkea- että hienomotoristen taitojen oppimista. Nämä taidot voivat liittyä koordinaatioon, liikkumiskykyyn, ketteryyteen, joustavuuteen, tasapainoon, voimaan, lateraalisuuteen ja liikkeiden suuntaamiseen. Lisäksi musiikki voi helpottaa liikkeiden synkronointia - positiivisia tuloksia musiikin käytöstä on saatu niinkin pienillä kuin 3-5-vuotiailla lapsilla. 

Lapsitutkimuksen konferenssi on siis Turussa 6.-8. kesäkuuta. Odotan kiinnostuneena, millaisia esityksiä ja uusia tuttavuuksia siellä on tarjolla!

Briefly in English

Waiting for VII Conference on Childhood Studies

The theme of the VII Conference on Childhood Studies is Childhood in everyday life. The conference offers possibilities for an interdisciplinary exchange of ideas for researchers who work with children or children related issues. The topics of the presentations seem to relate to the main theme from very different viewpoints. 

I got my abstract qualified for oral presentation under the heading play, sports, and pleasure time. Well-being and healthy, social relations, upbringing and education, and the topics related to culture and media will be interesting. An interest of mine is whether there are any other research for music and physical activity together.  

Music has been a part of culture and children’s play all over the history. Dancing was said to be the language of body, motion with music, and a part of the human’s culture. The preschool aged children’s favorite musical activities in daycare have been movement-to-music (for example dancing), singing songs, and playing an instruments. Further, based on parents report, children preferred most to listen to music, sing songs, and move to the sounds of music instead of playing an instrument at home. 

The benefits of music in sports and exercise context have been studied mostly in adults. It has been found that during the exercise motivational music could enhance affect, reduce ratings of perceived exertion, improve energy efficiency, and lead to increased work output. Among children, music is often included into physical activity programs for children with disabilities by using rhythms, instructions set to music, listening to music, and movement-to-music in order to motivate children to engage in physical activity. Further, regularly provided, structured physical activity programs with music were found to increase the amount and intensity of physical activity in children and improve their motor skills. 

An increasing amount of studies on physical activity and sedentary behavior by using objective and self-reporting measurement methods have been conducted in recent years. In Finland, based on objective measurements by accelerometer, less than half of children meet the guideline recommending at least 60 minutes of moderate to vigorous physical activity (MVPA) per day, and the drop-off with age in overall physical activity levels is high. Around half of children and youth participated in organized sports out of school and only one third of children participated in unstructured physical activity out of school or sport clubs. 

Active computer and video games or exergame have been found to associate with acute increases in energy expenditure, heart rate, metabolic equivalent (MET), and physical activity from resting but evidence related to other health indicators (e.g., body mass index know as BMI, waist circumference, measures of cardiometabolic health) have been found limited and inconclusive. In addition, it is challenging to assess effects of gaming on habitual physical activity and sedentary behavior since it is difficult to replace sedentary behavior, but not other physical activity or sports, with exergame. Games in which whole and lower body movements are involved (e.g., Wii and Dance, Dance Revolution (DDR)) have been found effective in promoting children’s physical activity in field-based studies.  

Among adults rhythm and tempo were described the most important elements of music in exercise settings. Those elements are important also in all motor skills. The rhythmic elements of music can be used as a support to improvement of both gross and fine motor skills (i.e., coordination, locomotion, agility, flexibility, balance, strength, laterality, and directionality in movement) and help participants to synchronize movement patterns to meet expected situational demands. Further, object-control and locomotor skills was found to associate positively with physical activity in 3–5 year old children. 

Thus, I’m interested to see and hear whether I find any answers for my questions in the VII Conference on Childhood Studies at the beginning of June in Turku. 


Lähteet / References:

Denac O. A case study of preschool children's musical interests at home and at school. Early Childhood Education Journal. 2008;35(5):439-444.

Ward DS, Vaughn A, McWilliams C, Hales D. Interventions for increasing physical activity at child care. Med Sci Sports Exerc. 2010;42(3):526-534.

Gråstén A, Liukkonen J, Jaakkola T, Tammelin T. Finnish report card 2014 on physical activity for children and youth. 2014.

Gao Z, Chen S, Pasco D, Pope Z. A meta-analysis of active video games on health outcomes among children and adolescents. Obesity Reviews. 2015;16(9):783-794.

Clark IN, Baker FA, Taylor NF. The modulating effects of music listening on health- related exercise and physical activity in adults: A systematic review and narrative synthesis. Nordic Journal of Music Therapy. 2016;25(1):76-104.

Foweather L, Knowles Z, Ridgers ND, O'Dwyer MV, Foulkes JD, Stratton G. Fundamental movement skills in relation to weekday and weekend physical activity in preschool children. Journal of Science and Medicine in Sport. 2015;18(6):691-696.

 

Tekeekö musiikki meistä fiksumpia? / A journey with repetitive exposure to music

On väitetty, että musiikki tekee meidät viisaammiksi. Minne tahansa nykyisin meneekään, musiikin kuuntelemiselta ei voi välttyä. Välillä tuntuu, että musiikki tunkee korviin sielläkin, missä sitä ei välttämättä tarvittaisi. Toisaalta, hyvin sijoitetun musiikin olemassa oloa ei edes huomaa - ja silti se vaikuttaa käyttäytymiseemme. Mikä siis tekee musiikista niin ihmeellistä?

Musiikkia on tehty ja kuunneltu historian alkuajoista lähtien niin Afrikassa, Euroopassa kuin Aasiassakin ja musiikki on mukautunut länsimaisen taide- ja populaarimusiikin muotoihin. Muodostuuko musiikki vain äänistä, jotka on järjestetty kiihdyttämään ja viihdyttämään mieltämme? Vai onko kyse siitä, että ihmiset itse laulavat tai soittavat jotakin instrumenttia? Millaista viisautta tai älykkyyttä tarvitaan musiikin säveltämiseen tai sanoittamiseen?

Albert Einstein on sanonut, että hänen keksintönsä ja tieteelliset löytönsä on tehty intuitioon luottaen ja että musiikki on keskeinen voima intuition taustalla. Einsteinin mukaan hänen löytönsä ovat tulosta musiikin kokemisesta ja hänet tunnetaankin - ei vain tiedenerona - vaan hyvänä viulun, alttoviulun ja pianon soittajana.

Nerouteen ja syvempään ymmärrykseen kuuluu myös se, että tutkimustensa ja ajattelunsa tulokset on osattava yksinkertaistaa ja pukea ymmärrettävään muotoon. Einstein puki tämän sanoiksi vuonna 1951 sanoessaan: "Ellet osaa selittää ilmiötä yksinkertaisesti, et ymmärrä sitä tarpeeksi hyvin". Vaikka Einstein luotti musiikin voimaan, on hämmästyttävää, ettei edelleenkään tiedetä mikä musiikissa tai minkälainen musiikki varmuudella hyödyttäisi kognitiivisia prosesseja.


Aivokuvantamisen tekniikoiden kehittyessä on nähty, että musiikki todella aktivoi aivoissa monia intuitiivisuuteen liittyviä, erityisesti oikean aivopuoliskon osia. Tämä on nähtävissä varsinkin niillä ihmisillä, jotka eivät ole musiikin ammattilaisia ja joilla ei ole musiikkikoulutusta. Vasen aivopuolisko, "järkevä" osa aivoista, aktivoituu puolestaan muusikoilla heidän kuunnellessaan musiikkia.

Musiikkiärsykkeen prosessointiin tarvitaan molempia aivopuoliskoja, sillä aivojen eri osat ovat erikoistuneet erilaisten ärsykkeiden käsittelyyn. Musiikin kognitiiviset ominaisuudet (loogisuus, säännöt, lainalaisuudet, musiikin mekaaniset ja kielelliset ominaisuudet) liittävät musiikin kokemisen vasemman aivopuoliskon toimintojen alueelle. Musiikin psykodynaamiset ominaisuudet (merkittävyys, ymmärrettävyys sekä tunteiden ja muistojen herääminen) puolestaan liittävät musiikillisen kokemuksen oikean aivopuoliskon tehtäväalueelle, paitsi tunnemaailmaan myös assosiatiivisten toimintojen ja muistin yhteyteen. Rytmi, sanat ja muotorakenteet hahmotetaan vasemmassa aivopuoliskossa oikean käsitellessä melodiaa, harmoniaa, äänenlaatua sekä musiikin sisältämää ja välittämää tunnetilaa.

On tärkeää huomata, että muusikot ja ei-muusikot käsittelevät samaa kappaletta eri tavoin ja erilaisella ymmärryksellä. Musiikin oppiminen tuottaa sellaista tietoa ja ymmärrystä, jota on vaikea sanoin kuvata. Musiikin kuuntelu ja musiikin syvempi ymmärtäminen aktivoi enemmän ja laajempia aivoalueita. Tämän lisäksi musiikin oppiminen auttaa yhdistämään eri asioita tehokkaammin.

Musiikin yhdistäminen tekstiin on oma taiteen lajinsa. Siinä yksi maailman huipuista on ollut Wolfgang Amadeus Mozart, joka sävelsi paitsi useita kirkkomusiikkiteoksia tai oopperoita myös käsittämättömän määrän muita instrumentaaliteoksia. Mozartia on pidetty musiikin ihmelapsena ja nerona, ja hänen musiikkinsa kuuntelemisen on väitetty tuottavan älykkäämpiä ihmisiä. Olettehan kuulleet Mozart-efektistä?

Mozart-efektin olemassa olosta keskustellaan ja väitellään edelleen, mutta on selvää, että musiikki vaikuttaa meihin, halusimmepa tai emme. Riittääkö älykkääksi tulemiseen pelkkä musiikin kuuntelu, altistuminen mille tahansa musiikille vai pitäisikö opetella lukemaan nuotteja ja muita musiikillisen ilmaisun merkkejä? Tekeekö musiikki meistä todella älykkäämpiä?


PS. Kesän ajan kirjoitan postauksia vain kerran kuussa. Julkaisen seuraavan tekstin siis vasta toukokuun lopussa.

Briefly in English

A journey with repetitive exposure to music

What is the miracle of music? Would it be found from ancient history, old cultures, western classical music, or from different styles of popular music? Is it only the sounds that are arranged in a way that is pleasant or exciting to listen to? Or is it that people sing or play it on instruments? Is it performing, writing and composing, or recording?

It might be assumed that we all are on the road or journey with the huge repetitive exposure to music, larger than ever in history before. But what is the miracle of it?

Albert Einstein said once that his discoveries occurred to him by intuition, and music was the driving force behind that intuition. He has said that his discoveries have been the result of musical perception. Einstein is known not only the scientist or researcher but also a good violin, viola, and piano player. In 1951 he also said: "If you can't explain it simply, you don't understand it well enough". However, it is unclear what kind of music or pieces might be more beneficial for cognitive processes.

Neuroimagine techiques have shown that listening to the music really activates the more intuitive part, i.e., right hemispheres of the brain, particularly among inexpert listeners. Conversely, the rational side, left hemispheres have been shown activating in musicians. The mathematical and syntactical face of music are dealt with left hemispheres which interacting with the language areas. Further, the rational side analyzes rhythm and pitch, whereas the intuitive side perceives timbre and melody.

Equally important, it seem obvious that the same piece of music is perceived with a different way, different understand, and different depth among musicians than non-musicians. Learning of music provides information which is hard to explain by meaning of words, but it activates more and larger brain areas. In addition, learning of music helps to connect information more efficiently.

Wolfgang Amadeus Mozart set several text by church literature or librettos based an old stories to music, he composed music for different ensembles. He has been thought to be a genius, and his music is one of the most frequently mentioned when talked about cognitive processes and music together. Have you ever heard about Mozart effect?

Above all, is listen to music enough or do we have to know or learn a written signs that represent musical sounds? Does it make us smarter?


PS. During the summer time I'll do my posts once a month only. It means that my next writing will be in the blog at the end of May.


Lähteet / References:

Cervellin G & Lippi G. From music-beat to heart-beat: A journey in the complex interactions between music, brain, and heart. European Journal of Internal Midicine 2011:22;371-374.

Mozart-efekti. Tieto talteen ry. Available on: https://sites.google.com/site/tietotalteenrymusiikki/mozart-effekti

Tuominen P. Musiikki fysioterapeutin työvälineenä - Opas musiikin käyttöön. Pirkanmaan ammattikorkeakoulu, 2008.