Musiikin sovellukset liikunnassa ja urheilussa / Applying music in exercise and sport

Lokakuun alussa sain käsiini alan gurun, Costas Karageorghiksen kirjoittaman kirjan "Applying music in exercise and sport" (Human Kinetics), jonka voisi kääntää vaikka otsikolla musiikin sovellukset liikunnassa ja urheilussa. Kirja tukeutuu vahvasti tutkimuksista saatuun tietoon musiikin psykofysiologisista vaikutuksista, mahdollisuuksista eri urheilumuodoissa ja käytännön esimerkeistä.

Kirja jakaantuu kolmeen osaan, joista jokaisessa on kolme lukua. Ensimmäisessä osassa käsitellään hieman sitä, millaisista osista musiikki rakentuu ja miten ne vaikuttavat liikkumiseen. Osa on otsikoitu 'kuinka musiikki voi auttaa liikkujia ja urheilijoita'. Kirjan toisessa osassa pureudutaan siihen, kuinka musiikki voi auttaa parantamaan suoritusta ja kolmas osa keskittyy urheiluharjoitteluun ja suorituksiin eri lajien näkökulmasta. Kaiken kaikkiaan, sisältö on hyvin kiinnostava ja monipuolinen.

Kirja tarjoaa myös valmiitta (testattuja) soittolistoja eri lajien harrastajille, joten sitä voi hyödyntää paitsi oman harjoittelun myös valmentamisen ja ohjaamisen tukena. Yksilö- ja ryhmäharjoittelu on huomioitu eri luvuissa erikseen. Niin - tämä on hyvä kirja kenelle tahansa, joka haluaa käyttää musiikkia liikkumisen tukena!

PS. Jatkossa tulen varmasti referoimaan kirjaa keskeisiltä osiltaan myös blogissani.

Briefly in English

Applying music in exercise and sport

A book of Dr. Costas Karageorghis, named "Applying music in exercise and sport" was published in October by Human Kinetics. Back cover tells that book 'combines contemporary research evidence-based practice, and specific recommendations to enhance motivation and performance through music-related intervention'.

Contents have three separate part, three chapters in each. The first part includes some answers to question 'how music can help exercisers and athletes', the second part gives some advises how to use music 'to enhance exercise and workouts' and the third part approaching the theme 'using music to enhance sport training and performance'. Thus, the content is very interesting.

If you are interested how to select music for exercise and sport for yourself or for your trainees, you will find many possible ways from this book. You may also find some readymade playlists for different activities. To find more information, look here.

Musiikin monet mahdollisuudet / Potentiality for the use of music

"Liikunnassa musiikki on eniten käytetty apuväline. Se rytmittää liikettä, vaikuttaa tunteisiin ja motivaatioon ja sitä kautta liikuntasuorituksiin. Sillä on myös suoria, fysiologisia vaikutuksia kehoon. Hyvin valittu ja käytetty musiikki auttaa liikkeiden suorittamista ja liikkumista sekä tekee sen nautinnolliseksi, mutta huonosti liikkeen kanssa yhteen sopiva musiikki sotkee, latistaa ja turhauttaa."

Teksti on lainaus UKK-instituutin "Musiikin monet mahdollisuudet terveysliikunnassa" kurssin esitteestä. Olen tänä vuonna toista kertaa järjestettävän kurssin vastuuhenkilönä, ja pyrin käyttämään kaikki mainoskanavat - oma blogini mukaanlukien - hyödyksi.

"Uudet kuvantamismenetelmät mahdollistavat syvemmän ymmärryksen musiikin, tunteiden, kehon ja liikkeen neurofysiologisista yhteyksistä. Suomessakin on toteutettu uraauurtavaa aivotutkimusta musiikin hyödyntämisestä oppimisessa ja kuntoutuksessa. Tulokset auttavat meitä ymmärtämään, miksi musiikki ja liike ovat toistensa sisaruksia."

Marraskuun 17. päivä järjestettävän koulutuksen ohjelmassa on sekä luentoja että käytännön harjoituksia. Aiheeseen perehdyttävät ennakkoluennot "Musiikki liikkumisen katalysaattorina" ja "Musiikin elementit" ovat katsottavissa verkkoalustalla noin viikko ennen kurssin alkua. Muu ohjelma sisältää luennon "Mitä tiedämme musiikin vaikutuksista aivoihin?" (Teppo Särkämö), käytännön harjoituksen "Miten musiikki voi synnyttää luovaa liikettä ja vapauttaa toimimaan ryhmässä?" (Marjo Hämäläinen), luennon ja käytännön harjoitukset teemasta "Miten kehittää taitoa yhdistää musiikki ja liike?" ja "Erilainen musiikki - erilainen liike" (Anu Penttinen) sekä "Miten teen hyvän soittolistan liikuntatunnilleni?" (Pipsa Tuominen). Lisäksi pureudutaan ohjaajan ja järjestäjän tarvitsemiin musiikin käyttölupiin otsikolla "Jotta myös muusikot saisivat palkkansa" (Petri Kiiski).

Koulutuksen hinta on 140 € (sisältää tulokahvin ja lounaan) ja viimeinen ilmoittautumispäivä on 3.11.2016. Löydät lisätietoja koulutuksesta ja ilmoittaudut kätevästi osoitteessa www.ukkinstituutti.fi/koulutus tai sähköpostitse ukkoulutus(at)uta.fi. Tervetuloa!

Kuvan lähde: Shutterstock.

Briefly in English

Potentiality for the use of music

UKK Institute for Health Promotion Research (Tampere, Finland) is going to organize an education day for those exercise instructors who use music and movement together with different exercise groups. The date will be November 17, 2016 and last day for registration is (maybe was, if you read this later...) November 3, 2016.

Music as a catalyst for movement offer pre-view to the elements of the music and the effects of music to the movement via Internet before the education day. The focus of the day will be how to use music with health related exercise groups. "What we know about the influence of music in the brain?" (Teppo Särkämö) opens the whole new world between music, emotion, cognition, and motor performance based on research in the field. After a break there will be an exercise to learn out how to find our own creative movement and freedom to dance and move (Marjo Hämäläinen).

During the afternoon we will discuss how to develop skills to combine music and movement, and weather the different kind of music brings out different kind of movement (Anu Penttinen). After this we will talk about permissions need for the use of music (Petri Kiiski) - musicians needs money too! In the last lecture I will focus on how to create a good playlist for group exercise lessons.

The price for the day (including coffee and lunch) and materials is 140 €. For more information, see www.ukkinstituutti.fi/koulutus or ask more by e-mail ukkoulutus(at)uta.fi. All the lessons will be in Finnish, so at least little understanding of language is necessary.

Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä / Joy, play and doing together

Uudet, päivitetyt lasten liikuntasuositukset julkaistiin syyskuun alussa. Suosituksissa lapsen fyysisellä aktiivisuudella tarkoitetaan kaikkea lapsen elämään kuuluvaa, kuormittavuudeltaan eritasoista liikuntaa, kuten leikkimistä, touhuamista sisällä ja ulkona, kotiaskareita, ulkoilua ja retkeilyä sekä ohjattuja liikuntatuokioita.

Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset antavat ohjeita alle kahdeksanvuotiaiden lasten fyysisen aktiivisuuden määrästä ja laadusta, fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön rooleista sekä ohjatun liikunnan ja liikuntakasvatuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta osana varhaiskasvatusta. Otsikon mukaisesti painotetaan iloista leikkiä ja yhdessä tekemistä.

Mitä siis käytännössä suositellaan?

• Lapsen tulisi liikkua päivittäin vähintään kolme tuntia. Tämän fyysisen aktiivisuuden tulisi koostua kuormittavuudeltaan monipuolisesta liikkeestä - liikkumisen teho saa vaihdella kevyestä erittäin vauhdikkaaseen.
• Reipasta ja rasittavaa fyysistä aktiivisuutta ovat esimerkiksi kovaa juokseminen, kiinniottoleikit, trampoliinilla hyppiminen, mäkien kiipeily, leikkimielinen painiminen, hiihtäminen, luistelu, portaiden nousu, ripeä kävely, pyöräily, nopean musiikin mukana tanssiminen, pallopelit ja niin edelleen. Tätä tekemistä pitäisi kertyä vähintään tunti päivässä.
• Kevyeen fyysiseen aktiivisuuteen sisältyvät hidas kävely, rauhalliset liikuntaleikit, pallon heittely, keinuminen, tasapainoilu, hitaan musiikin mukana tanssiminen, roolileikit ja niin edelleen. Kevyttä fyysistä aktiivisuutta lapselle pitäisi tulla vähintään kaksi tuntia päivässä.
• Lapsen tulisi välttää pitkiä - yli tunnin mittaisia - istumisjaksoja. Näitä tulee usein huomaamatta lapsen katsoessa televisiota tai pelatessa passiivisia tietokone- ja videopelejä.
• Kokonaisuus ei kuitenkaan ole pelkkää liikkumista: myös riittävä uni ja lepo on tärkeää lapsen tasapainoiselle kehittymiselle.

Suositukset on tarkoitettu lasten vanhempien, varhaiskasvatus-, liikunta- ja terveydenhuollon ammattilaisten sekä muiden alle kahdeksanvuotiaiden lasten hyvinvointia editävien tahojen käyttöön. Suosituksissa muistutetaan, että pyrittäessä kohti liikkuvaa elämäntapaa koko perhe on lapselle tärkeä roolimalli ja yhdessä tekeminen opettaa lapselle samalla vuorovaikutustaitoja.

Kun lapselle annetaan mahdollisuus vaikuttaa ja kannustetaan luontaisen uteliaisuuden kehittymistä, pysytään samalla rohkaisemaan lasta tekemällä oppimiseen ja taitojen monipuoliseen harjoitteluun. Muistetaan tarjota lapselle onnistumisen elämyksiä ja liikutetaan lasta yhdessä!

Kuvan lähde: Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016.

Briefly in English

Joy, play and doing together

Recommendations for physical activity in early childhood have now been updated based on the initiative of the national Joy in Motion program. The recommendations are based on scientific information on knowledge of the children's growth, development, health, and wellbeing through physical activities. The recommendations inform about the amount and type of physical activity for the under eight-year-old, roles of the physical, psychological and social environments, and planning and implementation of guided physical exercise and education.

What is recommended for children?

• At least 180 minutes activity at any intensity spread throughout the day. There should be both light and moderate-to-vigorous physical activities. 
• Around 60 minutes moderate-to-vigorous physical activity could be included running, jumping on trampoline, climbing, wrestling, skiing, skating, brisk walking, cycling, dancing to up-beat music, playing ballgames...
• Around 120 minutes light physical activity could be included slow walking, playing around, catching the ball, swaying, balance training, role playing, dancing to slow-beat music...
• Avoiding prolonged - longer than 60 minutes - sedentary and screen time (i.e., lying down or sitting), for example watching TV or playing passive video games.
• Further, rest and sleep is important part of healthy lifestyle.

The recommendations are intended for parents, early childhood education teachers, physical exercise and healthcare professionals, and other organizations and individuals involved in promoting physical activity, health or wellbeing among under eight-year-olds.


Lähteet / References:

Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016. Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016: 21.

Recommendations for physical activity in early childhood 2016. Joy, play and doing together. Ministry of Education and Culture 2016: 21.

The HAPPY Study

Kesälomien jälkeen aloitin taas täydellä vauhdilla uusien tutkimusartikkelien haun. Löysin australialaisen tutkimusryhmän artikkelin, jossa tarkasteltiin fyysisen aktiivisuuden ja tv:n katseluun liittyvien tapojen yhteyttä vanhemmilla ja heidän esikouluikäisillä lapsillaan. Tutkimuksessa vanhempien liikkumisesta ja ruutuajasta saadut tiedot pohjautuivat itse raportoituun materiaaliin, samoin lasten ruutuaika. Lasten liikkumista mitattiin objektiivisesti liikemittareilla.

HAPPY (Health Active Preschool and Primary Years) -tutkimuksen poikkileikkaustulosten perusteella äitien ja isien fyysinen aktiivisuus on yhteydessä tyttöjen fyysiseen aktiivisuuteen. Vastaavaa yhteyttä esikouluikäisiin poikiin ei tutkimuksessa todettu. Myös vanhempien ja lasten tv:n katseluun käyttämässä ajassa havaittiin voimakas yhteys. Seurannassa kolme vuotta myöhemmin todettiin, että äitien fyysinen aktiivisuus tutkimuksen alussa ennusti poikien fyysistä aktiivisuutta. Lisäksi pitkittäistutkimuksessa todettiin, että lapsen kanssa samaa sukupuolta olevan vanhemman tv:n katseluaika vaikutti lapsen tv:n katseluaikaan.

Vastaavia tuloksia on tipahdellut muistakin tutkimuksista. Ongelmallista tutkimusten vertaamisessa on kuitenkin se, että niissä käytettävät tutkimusmenetelmät poikkeavat toisistaan. On aivan eri asia, jos vanhemmat raportoivat omaa tai lapsensa liikkumista "muistinvaraisesti" kuin jos fyysiseen aktiivisuuteen päästään kiinni objektiivisilla mittareilla. Mikään mittari ei kuitenkaan kartoita ruutujen ääressä vietettyä aikaa, joten niiltä osin ollaan vanhempien raportoinnin varassa. Mikään mittari ei myöskään erottele, onko lapsi leikkinyt leikkinsä sisällä vai ulkona. Tutkimusten mukaan lasten liikkuminen ulkona on fyysisesti kuormittavampaa kuin sisällä. Tutkimuksissa on myös todettu kotona olevien ruutujen määrän vaikuttavan ruutuaikaa lisäävästi.

Pitäisikö meidän siis yrittää vaikuttaa enemmän aikuisiin kuin lapsiin? Äiteihin vai isiin? Koko perheeseen? Kotiin? Lähiympäristöön? Kouluun? Opettajiin? Päättäjiin?

Briefly in English

The HAPPY Study

I made - once again - literature searches for my research article. I found very interesting Australian study which examined cross-sectional and longitudinal associations between physical activity and TV viewing behaviors of parents and their preschool children. Parents self-reported their physical activity and TV viewing as well as their children's screen time. Children's physical activity measured by using accelerometer.

The main results of the HAPPY (Health Active Preschool and Primary Years) study address that in cross-sectional study mothers' and fathers' physical activities were associated with physical activity among the girls, but not boys. Between parent's and children's TV viewing times were significant correlation. In longitudinal study (three years later) mothers' physical activity at baseline seemed to predict boys' physical activity. Further, sex-specific associations were found for TV viewing, in meaning of mothers' effect on girls and fathers' effect on boys.

The corresponding results have been seen in other studies, too. However, there are some problems in data collection. There are lots of differences between the data collected by self-reporting compared to objective measurements. Despite of a new technology development, any device cannot tell how long screen time people tend to have or how long children are playing outdoors compared to indoors. As a researchers we have to trust parents' reporting.

It has been studied that the more there are screens at home the longer time parents and children used to sit. So, one question lead to another: should we try to work more with parents or with children? With mothers or with fathers? Or should we take whole family to account? How about an environment at home? Neighborhood? Preschool? Teachers?  Policy-makers?


Lähteet / References:

Abbot G, Hnatiuk J, Timperio A, Salmon J, Best K, Hesketh KD. Cross-sectional and longitudinal associations between parents' and preschoolers' physical activity and television viewing: The HAPPY study. Journal of Physical Activity and Health, 2016;13:269-274.

Lomalla / Out of office

Olen lomaillut heinäkuun, joten viimeisten lomapäivien ajatuksin ohjaan lukijani Metsäpolkuja-blogin ja tämän kesäisen pyöräretkeni pariin On the road again -tekstin myötä. Mukavia lukuhetkiä!

I've been out of office during July, so please, read another blog of mine and post from my cycling tour (sorry, only in Finnish) at On the road again. We'll meet again in August.