Tekeekö musiikki meistä fiksumpia? / A journey with repetitive exposure to music

On väitetty, että musiikki tekee meidät viisaammiksi. Minne tahansa nykyisin meneekään, musiikin kuuntelemiselta ei voi välttyä. Välillä tuntuu, että musiikki tunkee korviin sielläkin, missä sitä ei välttämättä tarvittaisi. Toisaalta, hyvin sijoitetun musiikin olemassa oloa ei edes huomaa - ja silti se vaikuttaa käyttäytymiseemme. Mikä siis tekee musiikista niin ihmeellistä?

Musiikkia on tehty ja kuunneltu historian alkuajoista lähtien niin Afrikassa, Euroopassa kuin Aasiassakin ja musiikki on mukautunut länsimaisen taide- ja populaarimusiikin muotoihin. Muodostuuko musiikki vain äänistä, jotka on järjestetty kiihdyttämään ja viihdyttämään mieltämme? Vai onko kyse siitä, että ihmiset itse laulavat tai soittavat jotakin instrumenttia? Millaista viisautta tai älykkyyttä tarvitaan musiikin säveltämiseen tai sanoittamiseen?

Albert Einstein on sanonut, että hänen keksintönsä ja tieteelliset löytönsä on tehty intuitioon luottaen ja että musiikki on keskeinen voima intuition taustalla. Einsteinin mukaan hänen löytönsä ovat tulosta musiikin kokemisesta ja hänet tunnetaankin - ei vain tiedenerona - vaan hyvänä viulun, alttoviulun ja pianon soittajana.

Nerouteen ja syvempään ymmärrykseen kuuluu myös se, että tutkimustensa ja ajattelunsa tulokset on osattava yksinkertaistaa ja pukea ymmärrettävään muotoon. Einstein puki tämän sanoiksi vuonna 1951 sanoessaan: "Ellet osaa selittää ilmiötä yksinkertaisesti, et ymmärrä sitä tarpeeksi hyvin". Vaikka Einstein luotti musiikin voimaan, on hämmästyttävää, ettei edelleenkään tiedetä mikä musiikissa tai minkälainen musiikki varmuudella hyödyttäisi kognitiivisia prosesseja.


Aivokuvantamisen tekniikoiden kehittyessä on nähty, että musiikki todella aktivoi aivoissa monia intuitiivisuuteen liittyviä, erityisesti oikean aivopuoliskon osia. Tämä on nähtävissä varsinkin niillä ihmisillä, jotka eivät ole musiikin ammattilaisia ja joilla ei ole musiikkikoulutusta. Vasen aivopuolisko, "järkevä" osa aivoista, aktivoituu puolestaan muusikoilla heidän kuunnellessaan musiikkia.

Musiikkiärsykkeen prosessointiin tarvitaan molempia aivopuoliskoja, sillä aivojen eri osat ovat erikoistuneet erilaisten ärsykkeiden käsittelyyn. Musiikin kognitiiviset ominaisuudet (loogisuus, säännöt, lainalaisuudet, musiikin mekaaniset ja kielelliset ominaisuudet) liittävät musiikin kokemisen vasemman aivopuoliskon toimintojen alueelle. Musiikin psykodynaamiset ominaisuudet (merkittävyys, ymmärrettävyys sekä tunteiden ja muistojen herääminen) puolestaan liittävät musiikillisen kokemuksen oikean aivopuoliskon tehtäväalueelle, paitsi tunnemaailmaan myös assosiatiivisten toimintojen ja muistin yhteyteen. Rytmi, sanat ja muotorakenteet hahmotetaan vasemmassa aivopuoliskossa oikean käsitellessä melodiaa, harmoniaa, äänenlaatua sekä musiikin sisältämää ja välittämää tunnetilaa.

On tärkeää huomata, että muusikot ja ei-muusikot käsittelevät samaa kappaletta eri tavoin ja erilaisella ymmärryksellä. Musiikin oppiminen tuottaa sellaista tietoa ja ymmärrystä, jota on vaikea sanoin kuvata. Musiikin kuuntelu ja musiikin syvempi ymmärtäminen aktivoi enemmän ja laajempia aivoalueita. Tämän lisäksi musiikin oppiminen auttaa yhdistämään eri asioita tehokkaammin.

Musiikin yhdistäminen tekstiin on oma taiteen lajinsa. Siinä yksi maailman huipuista on ollut Wolfgang Amadeus Mozart, joka sävelsi paitsi useita kirkkomusiikkiteoksia tai oopperoita myös käsittämättömän määrän muita instrumentaaliteoksia. Mozartia on pidetty musiikin ihmelapsena ja nerona, ja hänen musiikkinsa kuuntelemisen on väitetty tuottavan älykkäämpiä ihmisiä. Olettehan kuulleet Mozart-efektistä?

Mozart-efektin olemassa olosta keskustellaan ja väitellään edelleen, mutta on selvää, että musiikki vaikuttaa meihin, halusimmepa tai emme. Riittääkö älykkääksi tulemiseen pelkkä musiikin kuuntelu, altistuminen mille tahansa musiikille vai pitäisikö opetella lukemaan nuotteja ja muita musiikillisen ilmaisun merkkejä? Tekeekö musiikki meistä todella älykkäämpiä?


PS. Kesän ajan kirjoitan postauksia vain kerran kuussa. Julkaisen seuraavan tekstin siis vasta toukokuun lopussa.

Briefly in English

A journey with repetitive exposure to music

What is the miracle of music? Would it be found from ancient history, old cultures, western classical music, or from different styles of popular music? Is it only the sounds that are arranged in a way that is pleasant or exciting to listen to? Or is it that people sing or play it on instruments? Is it performing, writing and composing, or recording?

It might be assumed that we all are on the road or journey with the huge repetitive exposure to music, larger than ever in history before. But what is the miracle of it?

Albert Einstein said once that his discoveries occurred to him by intuition, and music was the driving force behind that intuition. He has said that his discoveries have been the result of musical perception. Einstein is known not only the scientist or researcher but also a good violin, viola, and piano player. In 1951 he also said: "If you can't explain it simply, you don't understand it well enough". However, it is unclear what kind of music or pieces might be more beneficial for cognitive processes.

Neuroimagine techiques have shown that listening to the music really activates the more intuitive part, i.e., right hemispheres of the brain, particularly among inexpert listeners. Conversely, the rational side, left hemispheres have been shown activating in musicians. The mathematical and syntactical face of music are dealt with left hemispheres which interacting with the language areas. Further, the rational side analyzes rhythm and pitch, whereas the intuitive side perceives timbre and melody.

Equally important, it seem obvious that the same piece of music is perceived with a different way, different understand, and different depth among musicians than non-musicians. Learning of music provides information which is hard to explain by meaning of words, but it activates more and larger brain areas. In addition, learning of music helps to connect information more efficiently.

Wolfgang Amadeus Mozart set several text by church literature or librettos based an old stories to music, he composed music for different ensembles. He has been thought to be a genius, and his music is one of the most frequently mentioned when talked about cognitive processes and music together. Have you ever heard about Mozart effect?

Above all, is listen to music enough or do we have to know or learn a written signs that represent musical sounds? Does it make us smarter?


PS. During the summer time I'll do my posts once a month only. It means that my next writing will be in the blog at the end of May.


Lähteet / References:

Cervellin G & Lippi G. From music-beat to heart-beat: A journey in the complex interactions between music, brain, and heart. European Journal of Internal Midicine 2011:22;371-374.

Mozart-efekti. Tieto talteen ry. Available on: https://sites.google.com/site/tietotalteenrymusiikki/mozart-effekti

Tuominen P. Musiikki fysioterapeutin työvälineenä - Opas musiikin käyttöön. Pirkanmaan ammattikorkeakoulu, 2008.

Musiikin sykkeestä sydämen sykkeeseen: rentoudu kuuntelemalla musiikkia / From music beat to heart beat: listen to music and relax

Musiikin elementtien vaikutusta ihmisen fysiologisiin toimintoihin on tutkittu ja artikkeleita on julkaistu 1800-luvun lopusta alkaen. Rytmillä on todettu olevan sekä kiihdyttävä (stimuloiva) että rauhoittava ja rentouttava (depressoiva) vaikutus elimistön rytmisiin järjestelmiin, sykkeeseen, verenkiertoon ja hengitykseen.

Sydämen normaali leposyke on 60 - 70 iskua minuutissa. Verenpaineen ihanteellinen arvo on 120/75 mmHg ja hengitysrytmi on useimmilla ihmisillä 12 - 15 kertaa minuutissa. Musiikin rytmit vaikuttavat autonomiseen hermostoon, mikä saa aikaan muutoksia sydämen sykkeessä ja supistusvoimassa, verenpaineessa ja hengitystiheydessä. Sympaattiset hermot nopeuttavat ja voimistavat toimintaa, parasympaattiset hermot hidastavat ja rauhoittavat sitä.

Tempoltaan hitaan ja äänenvoimakkuudeltaan hiljaisen tai minimalistisen instrumentaalimusiikin on todettu yleensä vähentävän fysiologisia vasteita, jotka assosioituvat stressiin, kun taas nopea musiikki vahvistaa niitä. Musiikissa tapahtuva crescendo (äänenvoimakkuuden kasvu) tai painokkaammat nuotit lisäävät ihon pintaverisuonten vasokonstriktiota (supistumista) ja samanaikaisesti nostavat verenpainetta, sykettä ja hengitystiheyttä. Toisaalta esimerkiksi rauhallisen musiikin kuuntelu vaikuttaa stressin lievitykseen muun muassa vähentämällä lihasjännitystä sekä psyykkistä ahdistusta alentamalla verenpainetta ja kortikosteroiditasoja.

Musiikkia kuunneltaessa voi ajatuksiin nousta vaihtelevia mielikuvia, assosiaatioita erilaisiin tapahtumiin, paikkoihin, ihmisiin ja muistoihin erityisesti silloin, kun ne ovat olleet merkityksellisiä henkilön elämässä. Tutkimusten mukaan musiikin rauhoittavan ja rentouttavan vaikutuksen oletetaan välittyvän musiikin herättämien psykologisten reaktioiden, assosiaatioiden ja mielikuvien välityksellä sekä rauhoittavan musiikin fysiologisia vasteita vähentävän vaikutuksen kautta. Rentoutumistilanne on usein reseptiivinen (vastaanottava ja passiivinen), ja musiikki toimii tietoisesti valittuna "taustamusiikkina".

Näennäisestä passiivisuudesta huolimatta musiikki toimii vihjeenä rentoutumiseen. Rentoutumista tavoiteltaessa musiikin kuuntelu voidaan yhdistää verbaalisiin rentoutumistekniikoihin, esimerkiksi progressiiviseen lihasrentoutukseen, autogeeniseen harjoitteluun tai suggestioon. Musiikin kuuntelua voidaan käyttää myös visuaalisten kuvien luomiseen ja ohjattujen mielikuvaharjoitusten välineenä.

RYOTin sivuilta löytyy "Top ten" -lista rentoutusmusiikista. Hyvinä kappaleina on mainittu muun muassa Enyan Watermark, Airstreamin Electra ja Cafe Del Marin We can fly.

Briefly in English

From music beat to heart beat: listen to music and relax

An effect of music elements on human's physiology has been studies in the end of 1800s onwards. Rhythm has been found to have stimulating as well as depressive effect on human body. The effects have been seen in rhythmic systems, such as heart rate, blood pressure, and breath.

The normal resting rate of the heart varies between 60 and 70 beats per minute. The ideal value of blood pressure is around 120/75 mmHg and most people tend to breathe 12 to 15 times per minute. Rhythm of music affect to the autonomic nervous system, causing changes in heart rate and contractile force, blood pressure, and respiratory frequency. Sympathetic nerves accelerate and potentiate the activity, and parasympathetic nerves slow it down and soothe it.

Slow, quiet, and minimalistic music seems to reduce physiological response associated to stress, while fast tempo and complicated rhythm increase responses. Almost every crescendo or acsent in music induced progressive skin vasoconstriction which is connected with blood pressure, heart rate, and ventilation. Associations, memories, and positive feelings help to create a receptive mood which can promote relaxing. Certain music is appropriate for meditation as it can help the mind slow down and initiate the relaxation response.

Good music for relaxation might be found from the list of the RYOT. The list includes songs like Watermark by Enya, Electra by Airstream, or We can fly by Cafe Del Mar.


Lähteet / References:

Ahonen H. Musiikki. Sanaton kieli. Musiikkiterapian perusteet. 3. korjattu painos. Helsinki: Finn Lectura.

Cervellin G & Lippi G. From music-beat to heart-beat: A journey in the complex interactions between music, brain, and heart. European Journal of Internal Medicine 2011:22;371-374.

Robb SL. Music assisted progressive muscle relaxation, progressive muscle relaxation, music listening, and silence: a comparison of relaxation techniques. Journal of Music Therapy 2000:37(1);2-21.

Maranto CD. Musiikin sovellukset lääketieteessä. Teoksessa Heal M & Wigram T (toim.) Musiikkiterapia hoitotyöstä kasvatukseen. Helsinki: Oy Unipress Ab, 157-176.

Ngoma / Ngoma

Useissa, esimerkiksi afrikkalaisissa kielissä sanalle musiikki ei ole yksiselitteistä vastinetta ja monille ei-länsimaisille kulttuureille eri taiteen muotojen erottaminen toisistaan on vierasta. Monissa Afrikan maissa tunnettu sana ngoma tarkoittaa sosiaalista yhdessä oloa, rytmiä, musiikkia, laulua ja tanssia yhdessä. Ngoma voi tarkoittaa myös rumpujen ja muiden rytmisoitinten soittamista. Musiikkia tuottaessaan soittaja liikkuu soittimensa äänentuottotekniikan vaatimalla tavalla, ja tanssija tai liikkuja tuottaa rytmejä tehdessään liikkeitä.

Useissa tanssityyleissä ympäri maailmaa soitetaan paitsi perinteisin soittimin myös keholla eli rytmitetään tanssia eri kehonosin. Tällaisia tansseja ovat muun muassa flamenco, haka (maoritanssi), hambone/juba, steppi sekä monet eurooppalaiset kansantanssit.

Espanjalainen flamenco on Andalusiassa kehittynyt musiikki- ja tanssilaji, jota on alunperin säestetty kehorytmein, mutta myöhemmin myös kitaroin, erilaisin rytmisoittimin ja kastanjetein. Flamencoperinteeseen ovat jättäneet jälkensä paitsi Andalusian romanit, myös maorit ja juutalaiset. Flamenco elää ja muuttuu jatkuvasti. Sen eri tyylilajit sisältävät hyvin monenlaista rytmiikkaa niin rytmeissä kuin liikkeissäkin.

Uudesta-Seelannista peräisin oleva maoritanssi haka on tunnettu ennen kaikkea sotatanssina, jossa rytmejä muodostetaan jaloilla tömistäen sekä käsillä ja nyrkeillä eripuolille vartaloa taputtaen. Rytmejä tuotetaan myös äännellen ja vihollista pelotellaan erilaisin ilmein. Hakaa voivat tanssia myös naiset ja lapset.

Hambone/juba on alunperin syntynyt Afrikassa, josta se on orjien mukana siirtynyt Amerikkaan ja Karibian saaristoon kehittyen edelleen. Siihen sisältyy tömistyksiä ja eri kehonosien (esimerkiksi käsien, jalkojen, rintakehän ja poskien) taputtelua. Tyypillisiä liikkeitä ovat muun muassa yhdellä jalalla vastapäivään pyöriminen ja tanssiminen kantapäät yhdessä jalkaterät ulospäin käännettynä.

Hambone/juba on vaikuttanut myös stepin syntymiseen. Toisaalta steppauksen juuret ovat vahvasti skotlantilaisessa, irlantilaisessa ja englantilaisessa perinteessä. Ammattitasoinen steppaus vaatii vuosikausien harjoittelua, mutta alkuun pääsee muutamilla perusliikkeillä, jotka muodostuvat vaihtelevista kanta-päkiä -iskuista.

Kaiken kaikkiaan erilaisissa tansseissa tuotetaan keholla rytmejä, jotka voivat olla kokonaisuudessaan tanssin säestys tai rytmittävä lisä soittimin soitettuun tanssiin. Ngoma voisi olla hyvä termi myös länsimaiseen sanastoon, kun halutaan ilmaista tekemistä johon musiikki, liike tai tanssi eivät yksinään riitä. 

Briefly in English

Ngoma

In many different cultures the word "music" doesn't have any specific explanation. Particularly, in eastern Africa, ngoma means dancing or a night of dancing and music. he ngoma is where traditional music is played, but it's not a rock concert.However, ngoma also means a traditional drum from southern or eastern Africa, as well as a celebration or performance that involves dancing, singing and playing drums.

Different dance styles, such as flamenco, Maori dance, Hambone / Juba dance, and tap dance, based on body percussion. Flamenco is a fast exciting Spanish dance that is usually danced to music played on a guitar (but the word is also used to mean the guitar music that is played for this dance), rhythm instruments and castanets. Maori dance from New Zealand, called Haka, had a warlike background with stamps, hand and fist claps on the body, and a scary look.

Hambone or juba is West African slave dance from its origin, but it has changed during centuries in America and Caribbean area. Hambone/juba is known in Haiti, not only from stomping, lapping and patting the arms, legs, chest, and cheeks but one leg raised counter-clockwise turning. Tap dance has its history partly in juba but in Scottish, Irish, and English dances as well. Tap dance is characterized by the sounds of the tap shoes and rhythms created with heels and balls of the feet.

In different parts of Europe the rhythms are created for dances with legs, hands, and body, but it's not called body percussion. Could it be called ngoma? Just for meaning of fun, dance, movement, and music together.