Tahtipuikon tarinoita / Baton stories

Vuoden ensimmäisessä GRAMEXpressissä julkaistiin juttu kapellimestari Santtu-Matias Rouvalista. Räiskettä ja rähinää konserttimusiikkiin -jutussa hänen luonnehditaan eläytyvän täydellisellä intensiteetillä  kulloinkin esitettävään teokseen. Villi ja vapaa -kappale kertoo Rouvalissa olevan virtaa. Teksti kertoo musiikin pulppuilevan hänen jokaisesta jäsenestään.

Eläytymisen intensiteettiä kuvaillaan näin:"Koreografia hypähtelyineen ja ääntely naksutteluineen, suhinoineen ja päristyksineen soitinten mukana on hänen oma musiikillinen maailmansa. Välistä jalka lipsahtaa korokkeelta, välistä näyttää kuin hän lähtisi lentoon."
 
Kuinka fyysistä kapellimestarin työ on?

Kapellimestari ja kouluttaja Jorma Panula on tunnettu mielipiteestään, ettei naisilla ole tarvittavia synnynnäisiä ominaisuuksia - kuten voimaa - kapellimestarin työhön. Hänen mielestään tämä on puhtaasti biologinen kysymys.

Yllättäen tutkimustieto tahtipuikon heiluttelijoista tuntuu olevan kiven alla. Tosin jo 1970 mitattiin esiintyjien keskimääräistä sykettä esitysten aikana - kapellimestareilla se oli 126. Toisaalta pelkkään sykkeeseen ja verenpaineeseen vaikuttaa fyysisen aktiviteetin lisäksi myös henkinen kuormitus.

Muusikon työn vaikutuksista tuki- ja liikuntaelimistöön, työn ergonomiasta ja aiemmin syntyneiden ongelmien korjaamisesta löytyy runsaasti aineistoa. On yleisesti tunnettu tosiasia, että staattiset työasennot kuormittavat kaikkia soittajia. Kapellimestarin työ on kuitenkin liikuttavampaa kuin paikallaan istuvien orkesterimuusikoiden.

Rinnastuksia urheiluun

Yksi mielenkiintoisimmista kuormittavuustutkimuksista on työterveyslaitoksen ja Apulannan yhteistyönä vuonna 2009 toteutettu mittaus fyysisestä kuormituksesta keikan aikana. Työskentely korkealla aerobisella teholla (noin 70 % maksimista) pitkinä jaksoina (jopa kaksi tuntia kerrallaan) edellyttää hyvää sydän- ja verenkiertoelimistön kuntoa.

Urheilusuorituksena vokalisti-kitaristin suoritus voisi vastata parin tunnin mittaista peruskestävyyslenkkiä, jossa matkalle mahtuu muutamia pikkuspurtteja. Rumpalin tekemistä verrattiin kilpasulkapalloiluun ja basistin hommia nyrkkeilysäkin hakkaamiseen tai keihäänheittokilpailuun. Ehkä tällaisen keikkasuoristuksen voisi rinnastaa myös kapellimestarin työhön.

Ei siis ihme, että maamme eturivin kapellimestareista muun muassa Hannu Lintu kertoo harrastavansa mahdollisimman paljon liikuntaa. Hän toteaa konsertin muistuttavan urheilusuoritusta siksi, että energiaa täytyy olla varastossa suorituksen ajaksi.

Tutkimusta ja tutkimuksen puutetta

Olisi todella mielenkiintoista päästä tekemään tutkimusta kapellimestarien fyysisestä kuormittumisesta normaalin työpäivän ja konsertin aikana. Biologiaa tai ei, käyttämällä asianmukaisia ja monipuolisia mittausmenetelmiä olisi mahdollisuus selvittää onko Jorma Panula oikeassa...

Sykevariaation ja liikemittauksen avulla saataisiin perustietoa kuormittumisesta ja palautumisesta. Tutkimukseen voisi yhdistää myös lämpötila- ja hormonimittaukset kuten Työterveyslaitoksen tutkimuksessa. Energiankulutuksesta saataisiin tarkkaa tietoa hengityskaasuja mittaamalla.

No, joillekin kapellimestareille saattaisi olla melkoinen kynnys heilutella tahtipuikkoa yleisön edessä hengityskaasuanalysaattori selässään ja maski kasvoillaan.

Briefly in English

Baton stories

The first GRAMEXpress 2015 published a story about Santtu-Matias Rouvali. He is Finnish conductor who leads orchestra with wild and free style jumping and bounding, keeping small sounds like clicking and buzzing. Sometimes his leg slips from podium, sometimes he looks like flying. How much does it need physical power to conduct an orchestra?

Finnish conductor Jorma Pajula has an opinion that women doesn't have power enough to be a conductor. He thinks it is only a biological question. Surprisingly, there are no studies about working load of conductors. Problems with musculoskeletal system and working ergonomics have been studied. It is well known that musicians have lots of back and neck pain because of static postures. Anyhow, the work of the conductors is more mobile than musicians work.

The one of the most interesting studies in the field was implemented together with Finnish Institute of Occupational Health and rock band Apulanta in 2009. As an exercise physical loud of vocalist-guitarist responsed two hours basic endurance running with short sprints once in a while. Drummer was compared to competitive badminton and bass player to boxing or javelin. Could this be near what the conductors do?

It would be interesting to do some measurements: heart rate variation, accelerometer and breathing gas analysis, temperature and hormonal changes... Can you imagine the conductor in front of the audience with a breathing gas analyzer in his back and a mask in his face?


Lähteet / References:

Hannu Lintu kiituroi estradilta tv-keskusteluun. Yle 2.9.2013. http://yle.fi/yleisradio/ajankohtaista/hannu-lintu-kiituroi-estradilta-tv-keskusteluun.

Jorma Panula naiskapellimestareista: "Saahan ne yrittää". MTV kulttuuriuutiset 30.3.2014. http://www.mtv.fi/uutiset/kulttuuri/artikkeli/jorma-panula--nainen-ei-sovi-kapellimestariksi/3132774

Seliger V, Glücksmann J, Pachlopník J, Pachlopníková I. Evaluation of stage artist's activities on basis of telemetrical measurements of heart rates. Internationala Zeitschrift für Angewandte Physiologie Einschließlich Arbeitsphysiologie 1970:28(2);86-104.

Työterveyslaitos ja Apulanta presents: Rokkarin työ on raskasta. Apulannan tiedotearkisto 22.4.2009. http://www.apulanta.fi/fin/?sivu=tiedotukset&id=78.

Äänimaisemia / Auditory images

Muistan yläasteen musiikin tunnilta tehtävän, jossa meidän piti tutustua erilaisiin ääniympäristöihin. Tutustumisesta tehtiin pareittain esitykset muulle luokalle. Päätimme kaverini kanssa esitellä rinnakkaisena kaksi erilaista ympäristöä, maaseudun ja kaupungin. Äänten lisäksi keksimme hienot kehyskertomukset siitä, kuinka toinen aamulla herää lintujen lauluun, kukon kiekaisuun ja ammuvien lehmien ääniin ja toinen kolkkoihin kaikuihin, lumiauraan ja liikenteeseen.

Kannettavat, pattereilla toimivat kasettisoittimet olivat juuri tulleet markkinoille. Saimme lainaksi tutulta kaverilta mallin, jolla pystyi lisäksi tekemään äänityksiä. Näimme valtavasti vaivaa äänittäessämme ja kopioidessamme kasetilta toiselle erilaisia ääniä, jotka voisivat kuvata kumpaakin ympäristöä. Kävimme jopa paikallisessa animaatiostudiossa pyytämässä muutamaa ääniefektiä, jotka suureksi riemuksemme saimme rikastuttamaan äänimaisemiamme.

Innoissamme odotimme päivää, jolloin saisimme esittää tuotoksemme muille. Pettymykseksemme kaikki kehut satelivat parille, joka oli hakenut paikallisesta S-kaupasta valmiin, kaupan käyttämän taustamusiikkikasetin.

Musiikista, melusaasteesta ja äänistä ympärillämme on varmasti tullut suurempi riesa kuin noina 1980-luvun päivinä. Mutta mitä on ääni?

Ääni on aaltoliikettä, joka syntyy korvin kuultavasta värähtelystä. Tietyn sävelen värähtely on säännöllistä, ja värähtelytaajuutta (eli sävelen korkeutta) mitataan hertseinä (Hz). Ihminen pystyy kuulemaan ääniä, joiden värähtelytaajuus on 16 - 20 000 Hz. Hälyäänten värähtely on epäsäännöllistä, eikä hälyllä ole yhtä tiettyä äänenkorkeutta. Usein hälyllä tarkoitetaan myös epämiellyttäviä tai terveydelle vahingollisia ääniä.

Äänen voimakkuutteen vaikuttaa ääniaaltojen amplitudi eli värähtelyn laajuus. Äänenpainetta mitataan desibeleinä (dB). Kuulolle ja terveydelle vaarallisena altistuksena pidetään 85 dB ylittävää äänenpainetta altistusajan ylittäessä kahdeksan tuntia. Kolmen desibelin lisäys äänenpaineessa puolittaa terveyden kannalta turvallisen altistusajan. Siten esimerkiksi discossa olisi kuulon kannalta turvallista oleskella vain muutamia minuutteja kerrallaan! 120 dB:n ääni koetaan kipuna, ja se voi aiheuttaa välittömän kuulovaurion. Kuulokynnys (eli hiljaisin ääni, jonka ihminen voi aistia) on 0 dB.

Vastapainona meluisille ympäristöille useat eri kunnat ja kaupungit ovat alkaneet kerätä tietoja hiljaisista paikoista. Usein hiljaisiksi paikoiksi koetaan erilaiset luonnonympäristöt, vaikka todellisuudessa täysin hiljaisia paikkoja on vaikeaa löytää. Ihmisen hyvinvoinnin kannalta luonnolliset äänimaisemat ovat kuitenkin tärkeitä virkistys- ja vapaa-ajanviettopaikkoja.

Briefly in English

Auditory images

When I was at school in the 1980s, we were assigned to listen to different soundscapes. Besides we had to discourse about our auditory images. I and my friend decided to record all kind of sounds with entirely new Sony Walkman. And we used time to write a story of a countryside and a city. What a disappointment when all the praises went to a couple who had a cassette with music played in supermarkets...

Music, noise and sounds have become a big pain in the butt. Counterbalance to the noisy environments, several municipalities and cities have started to collect data on the quiet places. The natural environment like parks, forests and the wilds are often experienced as the quiet places. And all the places with natural auditory images are becoming more and more important to human well-being.


Lähteet / References:

Kuuloliitto (The Finnish Federation of Hard of Hearing): Meluvamman synty.  http://www.kuuloliitto.fi/fin/kuulo/kuulonsuojelu/meluvamman_synty/

Suomen luonnonsuojeluliitto (Finnish Association for Nature Conservation): Melu ja hiljaiset alueet. http://www.sll.fi/uusimaa/toiminta/hiljaisuus

Tuominen, P: Musiikki fysioterapeutin työvälineenä. Opas musiikin käyttöön. 2008. Tampere: Pirkanmaan ammattikorkeakoulu.

Kehon rytmiä metsästämässä / Hunting for the beat in the body

Jalan naputus musiikin rytmiin tai kokonaisvaltainen tanssiminen ovat usein spontaaneja ja luontaisia reaktioita musiikin soidessa. Ihmisten reaktioita musiikkiin on tutkittu paljon, mutta on silti epäselvää, miten ihmiset ilmentävät musiikillisia rakenteita liikkeissään.

Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin spontaanin, koko kehon liikkeen kiinnittymistä musiikin rytmillisiin rakenteisiin, liikkeen suhdetta iskujen ja rytmin luonteenomaisiin piirteisiin sekä kehon keinumisen (sivuttaisliikkeen) ajoittumista suhteessa musiikin rytmiin. Tutkimus toteutettiin kahtena osatutkimuksena, joissa molemmissa jokaisen koehenkilön liikkuminen kuvattiin kolmiulotteisena kahdeksalla suurnopeuskameralla ja neljällä videokameralla. Koehenkilöiden liikkeistä tehtiin tietokonemalli, jonka avulla pystyttiin analysoimaan liikkeitä sekä niiden suuntaa ja ajoitusta suhteessa musiikkiin.

Odotetusti musiikin selkeät ja vahvat iskut ohjasivat erityisesti ylös- ja alaspäin suuntautuvaa liikettä. Musiikin matalat taajuudet (bassorummun ja basson käyttö) ohjasivat sivusuuntaista sekä eteen- ja taaksepäin suuntautuvaa liikettä. Nopeampi tempo ja taajuudeltaan korkeampien rytmisoitinten (hi-hat ja symbaalit) käyttö sai ihmiset liikkumaan pidempikestoisten rytmiyksiköiden (esimerkiksi tahtien) mukaan yksittäisten iskujen sijasta.

Noin puolet koehenkilöistä säilytti liikkeiden ja musiikin suhteen vakiona. Ylös-alas-liikettä tehtiin iskutuksen rytmissä ja sivuttaisliike sidottiin tahteihin. Tutkijoiden arvion mukaan ylös- ja alaspäin suuntautuvaa liikettä on helpompi tehdä nopeasti verrattuna sivuttaisliikkeisiin, joilla puolestaan pystytään paremmin ilmaisemaan muita musiikille luonteenomaisia piirteitä. Liikkeiden ajallinen sijoittuminen suhteessa musiikin iskuihin ei ollut samanlaista eikä johdonmukaista eri koehenkilöiden välillä. Liikkeiden tekemiseen ja liikenopeuteen vaikuttavat muun muassa painovoima, liikkeissä käytettävät lihakset sekä kehon biomekaniikka.

Tutkijoiden mukaan tulokset osoittavat, että liikkuminen musiikin mukaan on monitahoinen ilmiö, jossa koko keho ilmentää liikettä erilaisilla rytmisillä tasoilla.

Briefly in English

Hunting for the beat in the body

Music has an amazing potential to get people move. Spontaneous movements with music can range from taping along to full body dance. People's reaction to music have been studied, but it is still unclear how musical structures are embodied by human movements.

At the University of Jyväskylä was studied how period locking to different metrical levels in full-body movements and its relationships to beat- and rhythm-related musical characteristics appears while listening to music. In addition there was studied phase locking of sideways swaying motions.

As expected, music with clear and strong beats navigated period-locked in up and down (vertical) movements. Strong use of low frequencies (kick drum or bass guitar) navigated side-by-side and forward-backward movements. The use of faster tempo and high frequencies (hi-hat or cymbal) led to movements at higher metrical levels instead of beats.

About half of the participants showed a stable phase relationship between movement and beat. Up and down movements were most often synchronized to the beats and side-swaying to the measure. Movement phase and beat locations were not consistent and identical between participants. According to researchers the results imply that movement modification to music is a complex phenomenon, in which the whole body embodies movements at different metrical levels.


Lähteet / References

Burger B, Thompson MR, Luck G, Saarikallio S, Toiviainen P. Hunting for the beat in the body: on period and phase locking in music-induced movement. Frontiers in Human Neuroscience 2014; Volume 8, Article 903.

Tanssi-ihmisiä / Dance for people

Musiikki saa ihmiset liikkeelle ja tanssiminen eri muodoissaan on loistava mahdollisuus yhdistää musiikki ja liike. Harjoittelumuotona eri tanssityylit mahdollistavat tasapainon ja toiminnallisen liikkuvuuden harjoittelun samassa paketissa aerobisen kunnon kehittämisen kanssa. Samanaikaisesti tanssi tarjoaa huikaisevan mahdollisuuden sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Onpa tanssin todettu vaikuttavan myönteisesti myös elämänlaatuun muun muassa vähentämällä masennusoireita.

Tanssi on ennen kaikkea fyysistä liikettä, tiedostettua käyttäytymistä ja paikoin ehkä tiukkojakin (käyttäytymis)sääntöjä. Liikkeenä tanssi vaatii motorisia taitoja ja tanssijan on hallittava oman tyylilajinsa mukainen tekniikka. Toistaalta tanssi liittyy myös psykologiseen käyttäytymiseen itseilmaisun ja sisäisen tilan heijastamisen välineenä, jolloin primitiiviset refleksit ja reaktiot luovat persoonallista liikkumistapaa. Siihen ei välttämättä tarvita edes tekniikkaa.

Tanssin avulla voidaan välittää myös kulttuurisia arvoja, asenteita ja uskomuksia, siis käyttäytymisnormeja. Ympäristötekijätkin vaikuttavat: tanssi meidän kulttuurissamme on erilaista kuin esimerkiksi afrikkalaisessa kyläyhteisössä. Arvotekijät ovat vaikuttaneet suomalaisten tanssikielteisyyteen ja edelleen joidenkin uskonnollisten ryhmien mielestä tanssiminen on syntiä. Suomesta ehkä puuttuu muissa länsimaissa tunnettu Ballroom-tanssiperinne, mutta meillä on jotakin omaa: lavatanssit metsän siimeksessä järven rannalla harmonikan säestyksellä. Ja jos omat jalat eivät ole tanssiin vieneetkään, niin kuva on tuttu vanhoista suomifilmeistä. Tanssin sosiaalisuus ja tarpeen tullen asenteellisuus ovat myös luoneet uusia tanssikulttuureita ja uudenlaista ilmaisua.

Kehollisen ilmaisun keinoin tanssia on käytetty yhteiskunnallisten epäkohtien esiintuomiseen ja tanssiminen voi olla osa poliittista käyttäytymistä. Kehollinen ilmaisu ja viestintä on tanssissa usein hyvin primitiivistä, korostettua ja pelkistettyä. Silmissäni näen paitsi puuvillapeltojen mustat miehet ja naiset myös kuvat vasemmistolaisuutta ja työväen kulttuuria esitelleen Raatikko-tanssiteatterin näytöksistä 1970-luvun alussa.

Tanssi-ihmisten iloksi harrastuspaikkoja ja mahdollisuuksia kokeilla eri tanssityylejä löytyy joka puolelta maata. Käsitykseni mukaan ammattitanssijoiden joukko on varsin pieni, mutta parhaat tanssijat voivat saada tanssista myös taloudellista hyötyä. Eikä tanssiminen välttämättä vaadi edes opettajaa, vain vähän rohkeutta sekä halua jakaa ja ilmaista tunteita, ajatuksia ja mielikuvia.

Briefly in English

Dance for people

Dance in its different forms has amazing potential combine the music and the movement. As an exercise dance is superior for improving balance and functional mobility. At the same time dance can increase aerobic physical activity. In addition dance offers a lots of social interaction which may help improve quality of life, and it may reduce symptoms of depression.

Dance is not only physical movement but it is also psychological behavior, a way to express self. Environmental, economic, social and cultural factors play a huge role in history from cotton fields to Ballroom dances or support for left-wing political parties and their ideas to hip-hop and street dance cultures.

For the joy of the dance there are lots of choices from functional to expressive dance. Dancing does not necessarily need a teacher, it needs only a little bit of courage and desire for share and express feelings, thoughts and images. Just dance for people.