Soita, leiki ja pelaa / Play, play, and play

Pari viikkoa sitten satuimme aloittamaan työkaverini kanssa keskustelun englannin kielen sanasta "play". Minulle sana on aina tarkoittanut ennen kaikkea soittamista ja sanan muut merkitykset ovat olleet toissijaisia. Työkaverini totesi itsensä ajattelevan ensimmäisenä lasten leikkimistä. Olimme yhtä mieltä myös sanan merkityksestä pelaamista tarkoittavana verbinä.

Kuinka ollakaan, keskustelu sai minut kaivamaan esille sanakirjan ja tutkailemaan mitä kaikkea play voi tarkoittaa. Ja merkityksiä alkoi löytyä runsain mitoin: leikkimisen lisäksi play tarkoittaa myös pelaamista - oli kyseessä sitten korttipeli, lautapeli tai jalkapallo. Musiikin näkökulmasta play voi tarkoittaa paitsi jonkin soittimen myös musiikin soittamista laitteesta tai jonkin korvin kuultavan kuulemista. Eivätkä merkitykset tietenkään siihen lopu: play voi tarkoittaa myös näyttelemistä tai roolin esittämistä. Kuvainnollisessa mielessä jollakin henkilöllä tai asialla voi olla tärkeä rooli.

Lukiessani sanakirjaa lisää, löysin sanan alkuperää käsittelevän tekstikatkelman, jossa kerrottiin, että vanhassa englannin kielessä sana 'pleg(i)an' on tarkoittanut liikuntaa, 'plega' reipasta liikettä ja keskiajan hollantiin viitannut sana 'pleien' ilo(i)sta hyppimistä tai tanssia.

Ja ehkä ensimmäistä kertaa elämässäni oivalsin, kuinka avartavaa sanakirjan lukeminen voi olla!

Briefly in English

Play, play, and play

A few weeks ago me and my colleague talked about an English word "play". For me the word has always meant primarily "playing an instrument" and the other meanings of it have been secondary. My colleague understood the meaning of the word as doing things for pleasure and doing things like children do, just for fun. We both agree that play means also participating in games.

I decided to look for dictionary what an earth "play" could mean. And it means not only playing like children but also play at doing something. And you can play different kind of games but in addition to take a particular position in a sports team. From the perspective of music play is not only perform on a musical instrument, as well it means use an MP3 or CD player, and it's also something to be heard. And there are much more meanings to a little word play: you can play a role in meaning to act in theater, film or just for fun, and you may have an effect on something...

When I read the dictionary more, I found the text from word's origin. Old English word 'pleg(i)an' has meant to exercise and 'plega' had a meaning brisk movement. There were also told relationship to Middle Dutch word 'pleien' as a meaning of leap for joy (dancing).

And maybe at the first time I become aware of the fun playing with dictionary!


Lähteet / References:

Oxford Learner's Dictionaries. Available online: http://www.oxfordlearnersdictionaries.com/ 

Sykettä juoksuun / Run to the beat

Ihmisillä on taipumus rytmittää liikkumistaan musiikin rytmin ja tempon mukaan. Tunnetuin musiikin rytmissä suoritettu juoksu lienee Haile Gebreselassien 2000 metrin sisäratojen silloinen maailmanennätys (4.52:86) vuodelta 1998, jonka hän juoksi rytmittäen askeleensa kaiuttimista kuuluneen John Paul "Scatman" Larkinin hittibiisin "Scatman" (138 bpm, iskua minuutissa) mukaan. Muutkin huippu-urheilijat kertovat käyttävänsä musiikkia eri tavoin hyödykseen sekä harjoituksissa että kilpailuissa. Paula Radcliffe, naisten maratonin maailmanennätyksen (2:15:25, Lontoo 2003) haltija, on kertonut tekevänsä itselleen biisilistan, jota kuuntelee harjoitusten aikana psyykatakseen itseään ja saadakseen itsestään enemmän tehoja irti. Ja kukapa ei olisi nähnyt Jamaikan Usain Boltia kuulokkeet korvillaan jammailemassa ennen pikajuoksustarttia.

Teknologian kehittyminen on mahdollistanut musiikin kuuntelun varsin korkeatasoisilla laitteilla liikkumisen aikana. Juoksijat myös lataavat eri palveluista itselleen sopivaa musiikkia, etsivät yhä uusia biisilistoja lenkkiensä tueksi sekä keskustelevat ja kiistelevätkin siitä, mitkä ovat parhaiten juoksuun sopivia kappaleita. Mihin musiikilla voidaan juoksussa vaikuttaa?

Tempoltaan juoksurytmiin sopivan musiikin on todettu parantavan 400 m:llä noin 73 s juoksuaikaa keskimäärin 0,5 s verrattuna juoksuun ilman musiikkia riippumatta siitä, koetaanko musiikki motivoivaksi vai ei. Simpsonin ja Karageorghiksen tutkimuksessa 400 m:n testijuoksujen aikana kuunnellut kappaleet olivat Planet Funkin "Chase the sun" (128 bpm) ja Musen "Starlight" (120 bpm). Tutkimuksessa kappaleista käytettiin versioita, joiden tempot vastasivat juoksijoiden askeltiheyttä (135-140 bpm).

Tavallisille tallaajille suositellaan usein lenkille musiikkia jonka tempo vaihtelee 80-90 bpm (iskun aikana askelpari eli askel kummallakin jalalla) tai 160-180 bpm (yksi askel jokaiselle iskulle). Jos askel rullaa kevyesti ja nopeasti, tempot voivat olla selvästi nopeampiakin. Toisaalta esimerkiksi maastossa juostessa askeltiheys voi vaihdella paljon verrattaessa vaikka tiukasti tikattavaa ylämäkeä rentoon tasamaajuoksuun tai polulla juoksemista hiekkatiehen. Myös yksillölliset ominaisuudet ja juoksijan mittasuhteet vaikuttavat askeltiheyteen.

Itsensä psyykkaaminen on varmasti yksi keskeisimmistä syistä käyttää musiikkia (juoksu)harjoittelun tukena. Motivoivaksi koettu musiikki vaikuttaa positiivisesti mielialaan ja voi joidenkin tutkimusten mukaan vähentää submaksimaalisella teholla koettua kuormitusta jopa lähes 10 %. Kovemmilla tehoilla musiikki ei tutkimusten mukaan näyttäisi vaikuttavan koettuun kuormitukseen, mutta on mahdollista, että musiikki tai muu rytminen signaali motivoi jatkamaan harjoitusta kuormituksesta huolimatta.

Boodin ym. 2013 tutkimuksessa todettiin, että uupumukseen asti juostussa testissä jaksettiin juosta kauemmin lähellä maksimaalista tasoa musiikkia kuunneltaessa kuin ilman musiikkia. Tutkimuksessa kuunneltua musiikkia nopeutettiin teknisesti vastaamaan juoksijan askeltiheyttä, mutta askelluksen rytmittämisen osalta metronomilla päästiin jopa tarkempaan lopputulokseen! Loppupäätelmän mukaan motivoiva musiikki sopivalla sykkeellä auttaa juoksijaa kuitenkin työskentelemään kovempaa (motivoivat ominaisuudet) ja tehokkaammin (rytmiset ominaisuudet), mitkä tekijät yhdessä parantavat suoritusta.

Jos siis musiikin kuuntelu tuntuu luontevalta osalta omaa juoksuharrastusta, kannattaa käyttää aikaa itseä motivoivan ja juoksua rytmittävän musiikin etsimiseen. Erilaisia tempoja ja vieraampiakin musiikin lajeja kannattaa kokeilla rohkeasti!

PS. Run to the beat on Lontoossa järjestettävä juoksutapahtuma, jossa musiikkia voi kuunnella koko juoksukilpailun ajan. Tapahtumaan osallistuu nimekkäitä artisteja ja järjestäjät lupaavat musiikin rytmittävän ja motivoivan juoksijoita saavuttamaan tavoitteensa. Viime vuonna matkalle osallistui noin 12 500 juoksijaa.


Briefly in English

Run to the beat

People's tendency to respond to music is based on rhythmical and temporal qualities of music. The most famous run with music might be Haile Gebreselassie's world record in 1998, when he was synchronizing his steps to "Scatman" (138 bpm) by John Paul Larkin. Also Paula Radcliffe, marathon world record (2:15:25, London 2003) holder, has told music psyches her up and helps her to do a much harder workout. And all of us have seen Usain Bolt listening to music before start. How the music can affect during running?

According to Simpson and Karageorghis synchronous music results in better performance than no-music control on 400-m sprint. About 73 second finish time seemed to be 0.5 s better with music than without regardless of the motivational qualities of the music. Music used were "Chase the sun" by Planet Funk and "Starlight" by Muse, both characterized by tempo fitted for the stride frequency of the participants (135-140 bpm).

Equally important, motivational qualities of music have the most positive influence on affect and mood. According to Bood et al. "acoustic stimuli may have enhanced running performance because runners worked harder as a result of motivational aspects and more efficiently as a result of auditory-motor synchronization". By researchers time to exhaustion was longer with both music and metronome condition compaired to no acoustic stimuli, but motivational music reduced the most perceived exertion of sub-maximal running intensity.

To end up with "Run to the beat" running event in London. There have been more than 12,500 runners last year. Many DJ's and artists helped runners by music to keep the rhythm and motivation during the run.


Lähteet / References:

Bood RJ, Nijssen M, van der Kamp J, Roerdink M. The Power of Auditory-Motor Synchronization in Sports: Enhancing Running Performance by Coupling Cadence with the Right Beats. PlosOne 2013:8(8):e70758.

Karageorghis CI & Terry PC. The psychological, psychophysical and ergogenic effects of music in sport. A review and synthesis. In Sporting Sounds, Relationships between sport and music. Edited by Bateman, A & Bale, J. 1st edition, 2009. Routledge, Taylor & Francis Group, London. Pages 13-36.

Simpson SD & Karageorghis CI. The Effects of Synchronous Music on 400-m Spring Performance. Journal of Sports Sciences 2006:24(10)1095-2002.

Viisasten kiveä etsimässä / Looking for the philosopher's stone

Minusta on hämmentävää, että huolimatta asiantuntijoiden ja tiedotusvälineiden pitkään jatkuneesta rummutuksesta vain noin 10 % suomalaisista aikuisista täyttää terveysliikuntasuositukset. Mitä loput 90 % täysi-ikäisistä kansalaisista tekevät? Istuvat ja makaavat, katselevat TV:tä yli kolme tuntia päivässä. Töissäänkin vielä tuijottavat tietokoneen ruutua. Tutkimusten mukaan jokainen meistä istuu tai makaa valveillaoloajastaan yli yhdeksän tuntia!

Tammikuussa kuntosalit ovat pursuilleet uuden vuoden lupauksia tehneitä liikkujia. Silti valitettavan harva täyttää lihaskuntoliikunnan suositukset. Liikemittarilla mitattuna noin neljäsosa aikuisista onnistuu täyttämään kestävyysliikuntasuosituksen. On pelottavaa, ettei reilusti yli puolet täytä suositusten kumpaakaan osaa.

Kuinka vaikeaa on liikkua viikon aikana reippaasti kaksi ja puoli tuntia tai tunnin ja vartin verran rasittavasti (tai muokata näistä itselleen sopiva yhdistelmä) ja sen lisäksi ottaa ohjelmaan lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittävää treeniä pari kertaa viikossa? Ja olisiko mitenkään mahdollista ainakin hetkittäin katkaista pitkään jatkuvaa istumista omilla järjestelyillä, joilla työpäivää rytmittäisi?  Kuka keksisi sen viisasten kiven, jolla sohvan houkutus iltaisin muuttuisi löhöilyn sijaan aktiiviseksi toiminnaksi?

Musiikista ja musiikin käytöstä ei ehkä ole kaikkia pelastavaksi viisasten kiveksi, vaikka mainokset siihen suuntaan huutavat. "Treeniin viritetty. Lisää vauhtia liikuntaan musiikin ja laitteiden avulla." tai "Vuoden parhaat soittolistat liikuntasi tueksi." -otsikot ovat viime viikkoina näkyneet lehtien palstoilla.  Entäpä jos musiikin innostamana pääsisi kuitenkin edes alkuun?

Tutkimusten mukaan musiikki suuntaa huomiota pois harjoittelun aikaisesta rasituksesta ja kivusta. Musiikin avulla voidaan vähentää ahdistuneisuuden kokemista ja masennusoireita sekä parantaa rentoutumistekniikoiden tehoa. Liikkumisen näkökulmasta erityisen kiinnostavaa on se, että musiikki voi rytmittää liikettä, tehostaa harjoittelua sekä motivaatiovaikutusten kautta lisätä harjoitteluun käytettyä aikaa ja sitoutumista harjoitteluun.

Kun kansalainen pääsee ylös tuolistaan tai sohvastaan riittävän usein, on viisasten kivi löytynyt ja lisääntynyt liike alkaa vähitellen tuottaa myös terveyshyötyjä. 

Briefly in English

Looking for the philosopher's stone

I feel it confusing that only 10% of Finnish adults meet the recommendations for physical activity. Media beats the drum on behalf of exercising, but still most of adults sit or lie in front of the TV more than three hours per day. Measured objectively only every fourth of adults do aerobic part of recommendations. Significantly fewer people do muscular strength and balance training.

Is it too difficult to improve aerobic fitness two and half hour of moderate or one hour fifteen minutes of vigorous intensity, or do the combination? Is it too difficult to increase muscular strength and improve balance at least two times per week? And would it be too difficult to cut the long-lasting sitting by standing up and walking for a moment. Who would find the philosopher's stone to change sedentariness to physical activity?

The use of music might be the one way to encourage and motivate participation in exercises and activities. Music helps in keeping the beat. Music may ease pain and helps adhering to a physical training program. The use of music might reduce anxiety and stress, and it also improve the efficiency of relaxation techniques.

Why wouldn't we try music as a philosopher's stone for increasing physical activity and for obtainable health benefits?


Lähteet / References:

Husu P, Tokola K, Suni J, Luoto R, Sievänen H, Mäki-Opas T, Vasankari T, Kaikkonen R. Istuminen ja terveysliikuntasuositusten toteutuminen suomalaisilla aikuisilla 2013 - ATH-tutkimuksen tuloksia. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Tutkimuksesta tiiviisti 5/2014.

Husu P, Suni J, Vähä-Ypyä H, Sievänen H, Tokola K, Valkeinen H, Mäki-Opas T, Vasankari T. Suomalaisten aikuisten kiihtyvyysmittarilla mitattu fyysinen aktiivisuus ja liikkumattomuus. Suomen lääkärilehti 2014:69:1860-1866.

Karageorghis CI, Priest DL: Music in the exercise domain: a review and synthesis (Part I). Int Rev Sport Exerc Psychol 2012:5(1):44-66.

Karageorghis CI, Priest DL: Music in the exercise domain: a review and synthesis (Part II). Int Rev Sport Exerc Psychol 2012:5(1):67-84.