Turussa järjestetään kesäkuun ensimmäisellä viikolla lapsitutkimukseen keskittyvä konferenssi, jonka teemana on lapsuus jokapäiväisessä elämässä. Konferenssi tarjoaa eri alojen tutkijoille mahdollisuuden verkottua yhteisen teeman ääressä. Pääotsikkojen alle mahtuu runsaasti näkökulmia, joista leikin, liikunnan ja vapaa-ajan lisäksi itseäni kiinnostavat eniten hyvinvointi ja terveys, sosiaaliset suhteet, kasvatus ja koulutus, sekä kulttuuriin ja mediaan liittyvät aiheet.
Moving Sound -pilottitutkimuksen abstrakti hyväksyttiin suullisiin esityksiin ja minulla on vielä viikon verran aikaa viimeistellä puheitani. Musiikin ja liikunnan suhteen on - hämmästyttävää kyllä - tutkittu enimmäkseen nuoria aikuisia ja lapsiin liittyvä tutkimus on vähäistä. Kiinnostuneena odotan, josko konferenssista löytyisi jotakin omaan alaani liittyvää tai edes sitä sivuavaa tutkimusta.
Musiikki on ollut osa kulttuuria ja lasten leikkiä läpi historian kulun. Tanssin on sanottu olevan kehon kieli, liikettä musiikin kanssa ja osa inhimillistä kulttuuria. Tutkimusten mukaan päiväkoti-ikäisten lasten suosituimpia musiikkiin liittyviä aktiviteettaja ovat liikkuminen musiikin mukana (siis esimerkiksi tanssiminen), laulujen laulaminen ja eri soitinten soittaminen. Toisaalta, vanhemmille tehtyjen kyselyiden perusteella näyttää siltä, että lapset pitävät enemmän musiikin kuuntelusta, laulamisesta ja musiikin mukana liikkumisesta kuin soittoharjoittelusta.
Kuten jo mainitsin, musiikin hyötyjä liikkumisen ja urheilun yhteydessä on tutkittu pääosin aikuisilla. Näissä tutkimuksissa on todettu, että motivoiva musiikki voi muuttaa tunnetiloja, vähentää koettua kuormitusta, parantaa energiatehokkuutta ja liikunnan tehoa. Lasten osalta tutkimukset keskittyvät usein erilaisista vammoista ja/tai sairauksista kärsivien lasten liikuntaohjelmiin, joissa musiikkia käytetään rytmittämään liikettä, musiikkiliikuntaan, musiikin kuunteluun ja motivoimaan lapsia liikkumaan. Tutkimuksissa on todettu, että musiikki voi lisätä myös lapsilla liikkumisen intensiteettiä ja parantaa motoristen taitojen oppimista.
Nykyisissä tutkimuksissa on lisääntyvässä määrin otettu mukaan fyysisen aktiviisuuden ja paikallaanolon objektiivinen mittaus liikemittareilla. Näiden tutkimusten perusteella lapset liikkuvat yhä vähemmän ja paikallaanolo lisääntyy hälyttävästi. Suomalaisista lapsista alle puolet täyttää terveysliikuntasuosituksen, jonka mukaan lasten tulisi liikkua reippaasti ja rasittavasti ainakin tunti päivässä. Ja lapsen kasvaessa määrä vain vähenee.
Noin puolet suomalaislapsista ja nuorista osallistuu ohjattuun urheilutoimintaan kouluajan ulkopuolella. Vain kolmasosa lapsista harrastaa liikuntaa koulun tai urheiluseuratoiminnan ulkopuolella. Liikkuminen ja fyysinen aktiivisuus ei välttämättä tarvitse koulua tai urheiluseuraa, mutta suhtaudun nyky-yhteiskunnassa hieman skeptisesti väitteeseen, jonka mukaan lapset luonnostaan liikkuisivat paljon tai edes riittävästi. Eivät liiku, kun ruutuaika lisääntyy ja kaikkialla - päiväkodeista alkaen - lapsia ohjataan olemaan hiljaa ja paikoillaan.
Aktiivisten tietokone- ja videopelien (exergame) pelaamisen on todettu lisäävän energiankulutusta, sykettä, aineenvaihduntaan ja fyysistä aktiivisuutta, kun pelaamista on verrattu lepotilaan tai passiivisiin peleihin. Todisteet niiden vaikutuksesta terveysindikaattoreihin kuten kehon painoindeksiin (BMI), vyötärönympärysmittaan tai sydän- ja verenkiertoelimistön terveyteen ovat kuitenkin epäyhtenäisiä ja ristiriitaisiakin.
Tutkimuksissa ja arkielämässä on haasteellista erottaa ja tutkia normaaliin elämään kuuluvaa fyysistä aktiivisuutta ja paikallaan oloa suhteessa pelaamisen vaikutuksiin. Jos pelejä käyttäen korvattaisiin paikallaanoloa, saatettaisiin saavuttaa hyviä ja terveyden kannalta merkityksellisiä tuloksia, mutta jos pelit korvaavat muuta, kovatehoistakin fyysistä aktiivisuutta, mennään ojasta allikkoon. Tutkimuksissa, joissa on käytetty koko kehon liikettä edellyttäviä tanssipelejä (esimerkiksi Wii ja Dance, Dance Revolution) on saavutettu hyviä tuloksia.
Aikuisille tehdyissä tutkimuksissa musiikin rytmi ja tempo on kuvattu tärkeimmiksi elementeiksi liikunnan yhteydessä. Rytmi ja tempo ovat myös kaikkien motoristen taitojen tärkeimpiä elementtejä. Näin ollen musiikin rytmiset elementit voivat tukea sekä karkea- että hienomotoristen taitojen oppimista. Nämä taidot voivat liittyä koordinaatioon, liikkumiskykyyn, ketteryyteen, joustavuuteen, tasapainoon, voimaan, lateraalisuuteen ja liikkeiden suuntaamiseen. Lisäksi musiikki voi helpottaa liikkeiden synkronointia - positiivisia tuloksia musiikin käytöstä on saatu niinkin pienillä kuin 3-5-vuotiailla lapsilla.
Lapsitutkimuksen konferenssi on siis Turussa 6.-8. kesäkuuta. Odotan kiinnostuneena, millaisia esityksiä ja uusia tuttavuuksia siellä on tarjolla!
Briefly in English
Waiting for VII Conference on Childhood Studies
The theme of the VII Conference on Childhood Studies is Childhood in
everyday life. The conference offers possibilities for an interdisciplinary
exchange of ideas for researchers who work with children or children related
issues. The topics of the presentations seem to relate to the main theme from
very different viewpoints.
I got my abstract qualified for oral presentation under the heading
play, sports, and pleasure time. Well-being and healthy, social relations,
upbringing and education, and the topics related to culture and media will be
interesting. An interest of mine is whether there are any other research for
music and physical activity together.
Music has been a part of culture and children’s play all over the
history. Dancing was said to be the language of body, motion with music, and a
part of the human’s culture. The preschool aged children’s favorite musical
activities in daycare have been movement-to-music (for example dancing),
singing songs, and playing an instruments. Further, based on parents report,
children preferred most to listen to music, sing songs, and move to the sounds
of music instead of playing an instrument at home.
The benefits of music in sports and exercise context have been studied
mostly in adults. It has been found that during the exercise motivational music
could enhance affect, reduce ratings of perceived exertion, improve energy
efficiency, and lead to increased work output. Among children, music is often
included into physical activity programs for children with disabilities by
using rhythms, instructions set to music, listening to music, and
movement-to-music in order to motivate children to engage in physical activity.
Further, regularly provided, structured physical activity programs with music
were found to increase the amount and intensity of physical activity in children and
improve their motor skills.
An increasing amount of studies on physical activity and sedentary
behavior by using objective and self-reporting measurement methods have been
conducted in recent years. In Finland, based on objective measurements by
accelerometer, less than half of children meet the guideline recommending at
least 60 minutes of moderate to vigorous physical activity (MVPA) per day, and
the drop-off with age in overall physical activity levels is high. Around half
of children and youth participated in organized sports out of school and only
one third of children participated in unstructured physical activity out of school or sport
clubs.
Active computer and video games or exergame have been found to associate
with acute increases in energy expenditure, heart rate, metabolic equivalent (MET),
and physical activity from resting but evidence related to other health
indicators (e.g., body mass index know as BMI, waist circumference, measures of
cardiometabolic health) have been found limited and inconclusive. In addition,
it is challenging to assess effects of gaming on habitual physical activity and
sedentary behavior since it is difficult to replace sedentary behavior, but not
other physical activity or sports, with exergame. Games in which whole and
lower body movements are involved (e.g., Wii and Dance, Dance Revolution (DDR))
have been found effective in promoting children’s physical activity in
field-based studies.
Among adults rhythm and tempo were described the most important elements
of music in exercise settings. Those elements are important also in all motor
skills. The rhythmic elements of music can be used as a support to improvement
of both gross and fine motor skills (i.e., coordination, locomotion, agility,
flexibility, balance, strength, laterality, and directionality in movement) and
help participants to synchronize movement patterns to meet expected situational
demands. Further, object-control and locomotor skills was found to associate
positively with physical activity in 3–5 year old children.
Thus, I’m interested to see and hear whether I find any answers for my
questions in the VII Conference on Childhood Studies at the beginning of June
in Turku.
Lähteet / References:
Denac O. A case study of preschool children's musical
interests at home and at school. Early Childhood Education Journal.
2008;35(5):439-444.
Ward DS, Vaughn A, McWilliams C, Hales D.
Interventions for increasing physical activity at child care. Med Sci Sports
Exerc. 2010;42(3):526-534.
Gråstén A, Liukkonen J, Jaakkola T, Tammelin T.
Finnish report card 2014 on physical activity for children and youth. 2014.
Gao Z, Chen S, Pasco D, Pope Z. A meta-analysis of
active video games on health outcomes among children and adolescents. Obesity
Reviews. 2015;16(9):783-794.
Clark IN, Baker FA, Taylor NF. The modulating effects
of music listening on health- related exercise and physical activity in adults:
A systematic review and narrative synthesis. Nordic Journal of Music Therapy.
2016;25(1):76-104.
Foweather L, Knowles Z, Ridgers ND, O'Dwyer MV,
Foulkes JD, Stratton G. Fundamental movement skills in relation to weekday and
weekend physical activity in preschool children. Journal of Science and
Medicine in Sport. 2015;18(6):691-696.
