Auditiivisella tasolla musiikki koostuu äänistä (erilaisista sävelistä) ja hälystä. Ääni on aaltoliikettä, joka syntyy korvin kuultavasta värähtelystä. Ihminen pystyy kuulemaan ääniä, joiden värähtelytaajuus on noin 16-20000 Hz (hertsiä, värähdystä sekunnissa). Puhekielessä puhutaan sävelen korkeudesta, kun tarkoitetaan värähtelytaajuutta. Hälyäänten värähtely on epäsäännöllistä, eikä hälyllä ole yhtä tiettyä äänenkorkeutta.
Sävelellä on neljä ominaisuutta, jotka ovat korkeus, voimakkuus, kesto ja sointi. Näiden ominaisuuksien pohjalta muodostuvat musiikin peruselementit, joita ovat
- dynamiikka (äänen voimakkuuden vaihtelu),
- harmonia (yhtä aikaa soivat sävelet),
- melodia (peräkkäiset sävelet, jotka muodostavat hyräiltävän kokonaisuuden),
- rytmi (ajan jaksottaminen tai jäsentäminen) ja
- sointiväri (soundi).
Liikkujan kannalta musiikin elementeistä korostuvat ennen kaikkea musiikin tempo ja rytmi. Musiikin tempo ilmaistaan iskuina minuutissa (bpm, beats per minute). Rytmillä tarkoitetaan usein sävellyksen perussykettä, jonka tahdissa jalka naputtaa lattiaan tai yleisö taputtaa kappaleen mukana. Perussykkeessä joka toisen tai kolmannen sävelen (iskusävelen, beatin) voimakkuus jäsentää musiikin sykkeen kaksi- tai kolmijakoiseksi.
Liikkujalle on tärkeää rytmisen toiston mukavuusalue, jossa hyödynnetään lihas-jänneyhdistelmän elastisuutta liikkeen tuottamisessa. Tämä mukavuusalue on olemassa kaikessa rytmissä liikkessä riippumatta siitä käyttääkö musiikkia liikkuessaan vai ei. Toistuvaa liikettä tehtäessä työskentelevät lihakset vuorotellen supistuvat ja venyvät. Osa liikkeessä tarvittavasta energiasta tallentuu venyviin lihaksiin ja jänteisiin, mistä se on käytettävissä jousen tavoin seuraavan liikkeen tuottamiseen. Jos yrittää liikkua liian nopeasti, lihas-jännesysteemin "jousi" ei ehdi liikkeeseen mukaan. Myös liian hidas liike tuottaa ongelmia, kun jousi pysähtyy, energia katoaa ja liike joudutaan aloittamaan uudelleen.
Useimmat kappaleet tunnistetaan niiden melodiasta, peräkkäisistä sävelistä, joilla on tietty rytmi. Usein melodian tuttuus ja helppo omaksuttavuus syntyvät siitä, että melodia etenee asteittain ylös- tai alaspäin ilman laajoja hyppäyksiä. Usein kappale jää mieleen, kun melodiassa on riittävästi samankaltaisena toistuvia sävelkulkuja ja sopivasti mielenkiintoa herättäviä poikkeamia. Melodia ja harmonia kuuluvat kiinteästi yhteen, ja melodia voi saada täysin uudenlaisen luonteen, jos säestyssointuja eli harmoniaa (ja/tai säestyksen rytmiä) muutetaan. Myös bändin tai laulajan soundi vaikuttaa kappaleen tunnistettavuuteen. Mielestäni hieno esimerkki melodian, harmonian ja soundin yhteydestä on Rihannan Umbrella, josta Baseballs teki oman versionsa...
Kappaleen muotorakenteet tarkoittavat säkeistöjen, kertosäkeiden, alku-, väli- ja loppuosioiden vuorottelua. Samankaltainen toistuvuus luo tuttuutta, poikkeamat ovat piristäviä yllätyksiä. Musiikillisen osan vaihtumista toiseen hyödynnetään kaikessa musiikkiliikunnassa naisvoimistelusta aerobicin kautta Bollywoodiin ja Sh'bamiin. Liikettä on luontevaa tehdä ja vaihtaa musiikin rakenteiden mukaan. Musiikin tyyli (rock, hip-hop, dance, jazz, reggae jne) ja kappaleeseen liittyvä teksti voivat innostaa liikkumiseen tai auttaa ponnistelemaan tehokkaammin. Yhdessä muiden elementtien kanssa ne vaikuttavat musiikki- ja liikkumiskokemukseen.
Briefly in English
The elements of the music
I have used a lots of music terms in my posts, but I have never opened those terms. At auditory level music consists of sounds and noise. The sound is created as a wave motion, and human can hear a sound from 16 to 20 000 Hz (hertz, vibrations per second). As a music these hearable voices are characterized by the basic elements:
- dynamics (volume, changes in loudness),
- harmony (chords, combination of notes playing together at the same time),
- melody (tune, combination of notes playing in a row),
- rhythm (variation of the accented sounds over time), and
- sound (as a meaning of timbre, tone color).
The elastic elements of the muscle-tendon unit save the energy for next movement in all rhythmic motion. We can say that we all have a rhythmic repetition comfort zone regardless of using music during exercise. If you are trying to move too fast, the bow of muscle-tendon unit doesn't have time enough to react, and if you are moving too slowly, the bow stops, energy passes by and you have to go back to the drawing board (start the motion from the beginning).
The other elements of the music creates different images and associations from the music. Good example for combination of tempo, rhythm, melody, harmony, and sound is Umbrella by Rihanna, compared to version by the Baseballs. Whole style of the music has changed!
The structure of the music, combination of verses and chorus as well as intro, interlude and outro, can give an added benefit for change movement to another in gymnastics for example aerobic, Bollywood, or Sh'bam, just a few to mention. The style of the music, known as a genre like rock, hip-hop, dance, jazz, or reggae, and the text (lyrics) can help and ease movement and give power to do more. All the elements together create an experience of listening to music and doing motion with it.
Lähteet / References
Tuominen, P: Musiikki fysioterapeutin työvälineenä. Opas musiikin käyttöön. 2008. Tampere: Pirkanmaan ammattikorkeakoulu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti