"Siitä, että musiikki vaikuttaa tunteisiin, ollaan samaa mieltä. Kiinnostava aiheesta tulee silloin, kun kysytään mitkä musiikin dynaamiset tekijät muuttavat mielialaa. On varmaa, että kaikilla on siitä mielipide: äänenvoimakkuus, tempo, konsonanssit, dissonanssit, äänenväri, muoto jne. Onkin jo paljon vaikeampaa sanoa kuinka - ja mihin suuntaan - nämä tekijät mielialaa muuttavat."
Professori Gaston oli jo varhain sitä mieltä, että musiikin rytmin sisältämää ainutlaatuista potentiaalia tulisi hyödyntää samanaikaisesti energisoimaan ja tuomaan järjestystä. Hänen mukaansa rytmi on "primitiivinen, dynaaminen, eteenpäin vievä musiikillinen tekijä. Se stimuloi lihastoimintaa. Se tuottaa kehollista liikettä. Rytmikäs, primitiivinen musiikki tuottaa mielikuvia ja ajatuksia tanssista ja fyysisestä liikkeestä. Ja kaikessa tanssissa täytyy olla erityinen, rytminen tekijä."
Kirjoitetun tekstin aikakausi paljastuu artikkelin kohdasta, jossa Gaston vertaa erilaisten musiikkityylien vaikutusta aktivoitumiseen tai rauhoittumiseen. "Stimuloiva musiikki on tyypillisesti useimmiten instrumentaalimusiikkia. Laulu ja koraalityyppinen musiikki ovat fyysisesti vähemmän stimuloivia. Kehtolaulut puolestaan auttavat saavuttamaan fyysistä rentoutumista ja rauhoittumista. Kun hiljaista, yksinkertaista rytmiä toistetaan yhä uudelleen samalla tavalla ja jatkuva melodia vahvistaa vaikutelmaa, voidaan tuottaa rauhoittava, usein hypnoottinen tunnelma."
Työssään Gaston puhui paljon nonverbaalin viestinnän tärkeydestä sekä yksittäisten ihmisten välillä että musiikillisena ilmaisukeinona. Artikkelissa hän kirjoittaa: "Lihasjännitys on yhteydessä tunnetiloihin. Arvioimme niiden muutoksia havainnoimalla ulkonaisia tekijöitä ja aktiivisuutta. Saatamme sanoa: 'Rentoudu', 'Rauhoitu' tai 'Herätys'. Mutta kumpi vaatii suuremman lihasjännityksen, staccaton vai legaton tuottaminen? Kerta toisensa jälkeen näemme kapellimestarin epäonnistuvan, koska suu sanoo eri asioita kuin asennolla ja liikkeillä osoitetaan."
Gastonin työhön vaikutti voimakkaasti ajatus fysiologisista, neurologisista ja psykologisista tekijöistä musiikin aiheuttamien (emotionaalisten) vasteiden taustalla. Esimerkiksi populaarimusiikin luonne vaikuttaa emotionaaliseen jännitykseen. Gastonin mukaan "hätkähdyttävä vaikutus, jonka äkilliset äänet aiheuttavat, saa selvästi aikaan nopeaa lihastoimintaa. Depressio ja suru ovat tunteita, joiden vaikutuksesta lihakset lakkaavat toimimasta."
Artikkelinsa lopuksi Gaston antaa vielä ohjeen kaikille opettajille ja kasvattajille: "Tunnistamalla musiikin mielialaan vaikuttavia tekijöitä ja käyttämällä niitä oikein, voidaan varmistaa hyödyllisiä tunnevasteita myös oppilaissa ja opiskelijoissa."
Briefly in English
Dynamic music factors in mood change
In the middle of my papers I found an article "Dynamic music factors in mood change" by E. Thayer Gaston. Everett Thayer Gaston (1901-1970) was a psychologist, and one of the person helped to music therapy development in USA. The article was written in 1951, when Dr. Gaston was professor of music education and chairman of the department at the University of Kansas, Lawrence. I wanted to borrow few words from him at the time rock music was about to born.
It is easy to have same opinion than him that "music can affect and bring about mood changes". Gaston thought that "the subject immediately assumes more interest, however, when we ask what the dynamic factors are in music which change the mood". He was sure, that there were a lots of good answers, like volume, tempo, consonance, dissonance, tone color, form, etc. But in his words "it would become more difficult to say how and in what direction these factors chance mood".
The one of Dr. Gaston's primary principles was the utilization of the unique potential of rhythm to energize and bring order. He wrote, that "rhythm is the primitive, dynamic, driving factor in music. It stimulates muscle action. It induces bodily movement. --- Rhythmic, primitive music induces for the most part images and thoughts of the dance and physical movement. --- All dances must contain the detached, rhythmical factors."
Dr. Gaston continued: "Music of the stimulative type is most often instrumental. The voice and choral type music are physically less stimulative. --- Lullabies illustrate another means of achieving physical relaxation and sedation. --- When quiet, simple rhythm is repeated over and over again in the same style, and a sustained melody is superimposed it will produce a sedative, often hypnotic effect."
He spoke about muscle tension and its relationship to emotional states, which can be seen "by changes in appearance and activity". According to Dr. Gaston there are the physiological, neurological, and psychological reasons for the responces to music. For example "the nature of our popular music reflects our general emotional tension. --- The 'startle effect' caused by sudden sound shows clearly the effect on musculature of detached auditory stimuli. --- Contrast the nature of depressive and sorrowful music with stimulative music, and the dynamic musical factors in mood change stand out clearly; the one sedative, the other stimulative."
There are "the many possible applications for mood change", and Dr. Gaston hoped, that when thinking of them "not only in interpreting the mood of the music, but, of greater importance, in securing a more beneficial mood responce from your pupils and students".
Lähteet / References
Gaston, ET. Dynamic Music Factors in Mood Change. Music Educators Journal 1951;37(4):42-44.
E. Thayer Gaston. Wikipedia, the free encyclopedia. Availble at https://en.wikipedia.org/wiki/E._Thayer_Gaston.
