maanantai 30. maaliskuuta 2015

Tahtipuikon tarinoita / Baton stories

Vuoden ensimmäisessä GRAMEXpressissä julkaistiin juttu kapellimestari Santtu-Matias Rouvalista. Räiskettä ja rähinää konserttimusiikkiin -jutussa hänen luonnehditaan eläytyvän täydellisellä intensiteetillä  kulloinkin esitettävään teokseen. Villi ja vapaa -kappale kertoo Rouvalissa olevan virtaa. Teksti kertoo musiikin pulppuilevan hänen jokaisesta jäsenestään.

Eläytymisen intensiteettiä kuvaillaan näin:"Koreografia hypähtelyineen ja ääntely naksutteluineen, suhinoineen ja päristyksineen soitinten mukana on hänen oma musiikillinen maailmansa. Välistä jalka lipsahtaa korokkeelta, välistä näyttää kuin hän lähtisi lentoon."
 
Kuinka fyysistä kapellimestarin työ on?

Kapellimestari ja kouluttaja Jorma Panula on tunnettu mielipiteestään, ettei naisilla ole tarvittavia synnynnäisiä ominaisuuksia - kuten voimaa - kapellimestarin työhön. Hänen mielestään tämä on puhtaasti biologinen kysymys.

Yllättäen tutkimustieto tahtipuikon heiluttelijoista tuntuu olevan kiven alla. Tosin jo 1970 mitattiin esiintyjien keskimääräistä sykettä esitysten aikana - kapellimestareilla se oli 126. Toisaalta pelkkään sykkeeseen ja verenpaineeseen vaikuttaa fyysisen aktiviteetin lisäksi myös henkinen kuormitus.

Muusikon työn vaikutuksista tuki- ja liikuntaelimistöön, työn ergonomiasta ja aiemmin syntyneiden ongelmien korjaamisesta löytyy runsaasti aineistoa. On yleisesti tunnettu tosiasia, että staattiset työasennot kuormittavat kaikkia soittajia. Kapellimestarin työ on kuitenkin liikuttavampaa kuin paikallaan istuvien orkesterimuusikoiden.

Rinnastuksia urheiluun

Yksi mielenkiintoisimmista kuormittavuustutkimuksista on työterveyslaitoksen ja Apulannan yhteistyönä vuonna 2009 toteutettu mittaus fyysisestä kuormituksesta keikan aikana. Työskentely korkealla aerobisella teholla (noin 70 % maksimista) pitkinä jaksoina (jopa kaksi tuntia kerrallaan) edellyttää hyvää sydän- ja verenkiertoelimistön kuntoa.

Urheilusuorituksena vokalisti-kitaristin suoritus voisi vastata parin tunnin mittaista peruskestävyyslenkkiä, jossa matkalle mahtuu muutamia pikkuspurtteja. Rumpalin tekemistä verrattiin kilpasulkapalloiluun ja basistin hommia nyrkkeilysäkin hakkaamiseen tai keihäänheittokilpailuun. Ehkä tällaisen keikkasuoristuksen voisi rinnastaa myös kapellimestarin työhön.

Ei siis ihme, että maamme eturivin kapellimestareista muun muassa Hannu Lintu kertoo harrastavansa mahdollisimman paljon liikuntaa. Hän toteaa konsertin muistuttavan urheilusuoritusta siksi, että energiaa täytyy olla varastossa suorituksen ajaksi.

Tutkimusta ja tutkimuksen puutetta

Olisi todella mielenkiintoista päästä tekemään tutkimusta kapellimestarien fyysisestä kuormittumisesta normaalin työpäivän ja konsertin aikana. Biologiaa tai ei, käyttämällä asianmukaisia ja monipuolisia mittausmenetelmiä olisi mahdollisuus selvittää onko Jorma Panula oikeassa...

Sykevariaation ja liikemittauksen avulla saataisiin perustietoa kuormittumisesta ja palautumisesta. Tutkimukseen voisi yhdistää myös lämpötila- ja hormonimittaukset kuten Työterveyslaitoksen tutkimuksessa. Energiankulutuksesta saataisiin tarkkaa tietoa hengityskaasuja mittaamalla.

No, joillekin kapellimestareille saattaisi olla melkoinen kynnys heilutella tahtipuikkoa yleisön edessä hengityskaasuanalysaattori selässään ja maski kasvoillaan.



Briefly in English

Baton stories

The first GRAMEXpress 2015 published a story about Santtu-Matias Rouvali. He is Finnish conductor who leads orchestra with wild and free style jumping and bounding, keeping small sounds like clicking and buzzing. Sometimes his leg slips from podium, sometimes he looks like flying. How much does it need physical power to conduct an orchestra?

Finnish conductor Jorma Pajula has an opinion that women doesn't have power enough to be a conductor. He thinks it is only a biological question. Surprisingly, there are no studies about working load of conductors. Problems with musculoskeletal system and working ergonomics have been studied. It is well known that musicians have lots of back and neck pain because of static postures. Anyhow, the work of the conductors is more mobile than musicians work.

The one of the most interesting studies in the field was implemented together with Finnish Institute of Occupational Health and rock band Apulanta in 2009. As an exercise physical loud of vocalist-guitarist responsed two hours basic endurance running with short sprints once in a while. Drummer was compared to competitive badminton and bass player to boxing or javelin. Could this be near what the conductors do?

It would be interesting to do some measurements: heart rate variation, accelerometer and breathing gas analysis, temperature and hormonal changes... Can you imagine the conductor in front of the audience with a breathing gas analyzer in his back and a mask in his face?


Lähteet / References:

Hannu Lintu kiituroi estradilta tv-keskusteluun. Yle 2.9.2013. http://yle.fi/yleisradio/ajankohtaista/hannu-lintu-kiituroi-estradilta-tv-keskusteluun.

Jorma Panula naiskapellimestareista: "Saahan ne yrittää". MTV kulttuuriuutiset 30.3.2014. http://www.mtv.fi/uutiset/kulttuuri/artikkeli/jorma-panula--nainen-ei-sovi-kapellimestariksi/3132774

Seliger V, Glücksmann J, Pachlopník J, Pachlopníková I. Evaluation of stage artist's activities on basis of telemetrical measurements of heart rates. Internationala Zeitschrift für Angewandte Physiologie Einschließlich Arbeitsphysiologie 1970:28(2);86-104.

Työterveyslaitos ja Apulanta presents: Rokkarin työ on raskasta. Apulannan tiedotearkisto 22.4.2009. http://www.apulanta.fi/fin/?sivu=tiedotukset&id=78.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti