Kannettavat, pattereilla toimivat kasettisoittimet olivat juuri tulleet markkinoille. Saimme lainaksi tutulta kaverilta mallin, jolla pystyi lisäksi tekemään äänityksiä. Näimme valtavasti vaivaa äänittäessämme ja kopioidessamme kasetilta toiselle erilaisia ääniä, jotka voisivat kuvata kumpaakin ympäristöä. Kävimme jopa paikallisessa animaatiostudiossa pyytämässä muutamaa ääniefektiä, jotka suureksi riemuksemme saimme rikastuttamaan äänimaisemiamme.
Innoissamme odotimme päivää, jolloin saisimme esittää tuotoksemme muille. Pettymykseksemme kaikki kehut satelivat parille, joka oli hakenut paikallisesta S-kaupasta valmiin, kaupan käyttämän taustamusiikkikasetin.
Musiikista, melusaasteesta ja äänistä ympärillämme on varmasti tullut suurempi riesa kuin noina 1980-luvun päivinä. Mutta mitä on ääni?
Ääni on aaltoliikettä, joka syntyy korvin kuultavasta värähtelystä. Tietyn sävelen värähtely on säännöllistä, ja värähtelytaajuutta (eli sävelen korkeutta) mitataan hertseinä (Hz). Ihminen pystyy kuulemaan ääniä, joiden värähtelytaajuus on 16 - 20 000 Hz. Hälyäänten värähtely on epäsäännöllistä, eikä hälyllä ole yhtä tiettyä äänenkorkeutta. Usein hälyllä tarkoitetaan myös epämiellyttäviä tai terveydelle vahingollisia ääniä.
Äänen voimakkuutteen vaikuttaa ääniaaltojen amplitudi eli värähtelyn laajuus. Äänenpainetta mitataan desibeleinä (dB). Kuulolle ja terveydelle vaarallisena altistuksena pidetään 85 dB ylittävää äänenpainetta altistusajan ylittäessä kahdeksan tuntia. Kolmen desibelin lisäys äänenpaineessa puolittaa terveyden kannalta turvallisen altistusajan. Siten esimerkiksi discossa olisi kuulon kannalta turvallista oleskella vain muutamia minuutteja kerrallaan! 120 dB:n ääni koetaan kipuna, ja se voi aiheuttaa välittömän kuulovaurion. Kuulokynnys (eli hiljaisin ääni, jonka ihminen voi aistia) on 0 dB.
Vastapainona meluisille ympäristöille useat eri kunnat ja kaupungit ovat alkaneet kerätä tietoja hiljaisista paikoista. Usein hiljaisiksi paikoiksi koetaan erilaiset luonnonympäristöt, vaikka todellisuudessa täysin hiljaisia paikkoja on vaikeaa löytää. Ihmisen hyvinvoinnin kannalta luonnolliset äänimaisemat ovat kuitenkin tärkeitä virkistys- ja vapaa-ajanviettopaikkoja.
Briefly in English
Auditory images
When I was at school in the 1980s, we were assigned to listen to different soundscapes. Besides we had to discourse about our auditory images. I and my friend decided to record all kind of sounds with entirely new Sony Walkman. And we used time to write a story of a countryside and a city. What a disappointment when all the praises went to a couple who had a cassette with music played in supermarkets...
Music, noise and sounds have become a big pain in the butt. Counterbalance to the noisy environments, several municipalities and cities have started to collect data on the quiet places. The natural environment like parks, forests and the wilds are often experienced as the quiet places. And all the places with natural auditory images are becoming more and more important to human well-being.
Lähteet / References:
Kuuloliitto (The Finnish Federation of Hard of Hearing): Meluvamman synty. http://www.kuuloliitto.fi/fin/kuulo/kuulonsuojelu/meluvamman_synty/
Suomen luonnonsuojeluliitto (Finnish Association for Nature Conservation): Melu ja hiljaiset alueet. http://www.sll.fi/uusimaa/toiminta/hiljaisuus
Tuominen, P: Musiikki fysioterapeutin työvälineenä. Opas musiikin käyttöön. 2008. Tampere: Pirkanmaan ammattikorkeakoulu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti