Metodifestarit / Methods Festival

Järjestyksessään neljännet metodifestarit järjestettiin Tampereella eilen ja tänään. Järjestäjinä toimivat Tampereen yliopiston tohtorikoulu ja Jyväskylän yliopiston ihmistieteiden metodikeskus.  Festivaalin tarkoitus oli koota yhteen eri alojen asiantuntijoita keskustelemaan ajankohtaisista tutkijan taitoihin ja tutkimusmetodeihin liittyvistä kysymyksistä ja teemoista.

Kahden päivän aikana oli mahdollisuus osallistua monenlaisiin luentosessioihin. Keskiviikona pääluennoista ensimmäinen käsitteli leipäjonoja (eli huono-osaisuuden käsittelyä sosiaalipolitiikassa) ja toinen johtamisen ja organisaatiotutkimuksen yhteiskunnallista merkitystä. Aiheet olivat niin kaukana omasta tutkimusaiheestani, että minulle oli varsin haastavaa seurata varsinkin jälkimmäistä, englanninkielistä luentoa. Keskiviikon kolmas pääluento käsitteli visuaalisia menetelmiä ja niiden merkitystä tutkimuskentällä, mutta avasi myös näkökulmia selfie- ja meemi-maailmaan, YouTubeen, Vimeoon, Pinterestiin, Snapchattiin, Twitteriin, Flickriin ja Vineen - otsikolla "Visual Research Methods Now: Surveying, Navigating and Mapping Networks". Todella kiinnostava luento, jota päivän päätteksi oli mukava kuunnella!

Torstain pääluento keskittyi onnistuneen akateemisen ohjauksen elementteihin. Liekö edellisen illan illanvietto vai lounas väsyttänyt sen verran, että keskittyminen oli hieman vaikeaa. Illanvietto oli mukavasti järjestetty, vapaata keskustelua paikalla olevien kanssa ja hyvää ruokaa: lämmin savulohi-caesarsalaatti, viherversosalaattia, paahdettuja kesäkasviksia ja juureksia, kalkkunan filettä ja kanttarellisalsaa, Thai sweet chili -marinoituja lihapyöryköitä, sahrami-perunasalaattia, maalaisleipää ja tuorejuustolevitettä...

Keskiviikon ja torstain rinnakkaissessiot piti valita jo ilmoittautumisen yhteydessä. Joihinkin aikoihin olisi ollut tarjolla montakin mielenkiintoista vaihtoehtoa, osa taas niin kaukana omasta aiheesta kuin vain voi olla! Oma kattaukseni näytti loppujen lopuksi seuraavalta: aineistonhallinta, examples of person oriented analysis, what is? ... grounded theory? ... qualitative longitudinal analysis? ... randomized trials? ... software-assisted qualitative data analysis?, pelitutkimuksen menetelmiä, Mixed methods ja tulosten visuaalinen esittäminen.

Paljon asiaa, runsaasti mietittävää ja pohdittavaa, kaikenlaista korkealta ja kovaa yli lentävää, pientä purtavaa ja omassakin työssä hyödynnettävää. Antoisat päivät siis kaiken kaikkiaan!

Briefly in English

Methods Festival

The fourth Methods Festival in Finland was organized at the University of Tampere main campus on 19 - 20 August 2015. The festival was organized by University of Tampere Doctoral School and University of Jyväskylä Methodology Centre of Human Sciences. The Festival brought together leading international and national experts across a wide range of disciplines to raise issues and discuss current topics and themes in research methodology.

Over two days it was possible to choose plenty of different topics. During Wednesday morning there was two plenary speeches, the first in Finnish about social policy and deprivation and the second about realizing the societal relevance of management and organization research in English. Both topics were a million miles away from my research area! The third plenary speech in the Wednesday evening addressed visual research methods, such as surveying, navigating and mapping networks, which was very interesting! The fourth plenary speech was in the Thursday afternoon with the topic of academic guidance and the elements which make it successful. Even if the lecture was in Finnish, after the lunch I had some difficulties to focus...

Parallel sessions had to choose when pre-registered. I had quite different topics: data management, examples of person oriented analysis, questions for different research methods, methods of game research, mixed methods, and a visual presentation of research results. Lots of new information to reflect.

Get-Together Party in the Wednesday evening offered fine possibility to have fun with other researchers and doctoral students. An evening meal with Caesar salad with smoked salmon, green salad, roasted summer vegetables and root vegetables, turkey fillet with chanterelle salsa, Thai sweet chili marinated meatballs, saffron potato salad, country bread, and fromage frais spread - good for hungry stomach...

Ajatuksia liikkeen sujuvuudesta / Fluency in movement

Platon uskoi, että musiikki antaa maailmankaikkeudelle sielun, ajatuksille siivet ja laittaa mielikuvituksen lentämään. Usein sujuva soittaminen otetaan itsestäänselvyytenä. Suuri yleisö ei välttämättä tule ajatelleeksi, kuinka paljon vuosien säännöllistä työtä musiikillisen ilmaisun näennäinen helppous on vaatinut. Sujuvassa liikkeessä – oli kyse mistä tahansa toiminasta – on aina mukana sekä psykologinen, fysiologinen ja somaattinen puoli. Soittamisessa on lähes aina kyse myös esiintymisestä ja sosiaalisesta vuorovaikutuksesta yleisön kanssa.

Musiikki on luonteeltaan liikkuvaa. Useimmat ihmiset napsuttelevat sormiaan tai lyövät jalalla tahtia tiedostamattaan kuullessaan musiikin rytmin. Toisille tanssi eri muodoissaan on musiikillisen ilmaisun väline. Liikkeet vaikuttavat olevan aivoihimme ohjelmoituja: musiikin kokonaisuutta – rytmiä, melodiaa ja harmoniaa – ei tarvitse teoreettisesti ymmärtää voidakseen nauttia liikkeestä ja kehollisesta ilmaisusta. 

Kuten kaikilla aloittelijoilla, muusikko joutuu harjoittelemaan sujuvaa liikettä ja ilmaisua yhä uudelleen ja uudelleen. Aluksi liike on jäykkää ja hapuilevaa, jokaista ilmaisullista tekijää joutuu ajattelemaan erikseen. Harjoittelun ja musiikin oppimisen myötä liike vähitellen automatisoituu. Soittaja oppii myös kuuntelemaan ja kuulemaan. Aina ei tarvitse tuijottaa dynamiikan ja agogiikan vaihtelusta kertovia merkintöjä. Oma ilmaisullinen muuntelu kehittyy soittimen ja musiikin tullessa tutuksi.

Aloitettaessa uuden kappaleen harjoittelua tapahtuu romahdus. Hitaasti, hitaasti, jokaisen sormen, käden ja jalan – itseasiassa koko kehon – liikettä on ajateltava yksityiskohtaisesti. Ilmiö on samanlainen, kuin jos kävellessään alkaa ajatella kuinka kävely tapahtuu. Liikkeen sujuvuus katoaa. Jos harjoittelee aina hitaasti, oppii hitaaksi. Liikkeen ja ilmaisun sujuvuus kehittyy vain harjoittelemalla, oikein ja oikeita asioita.

Vuosikymmeniä sitten, musiikkiopiston sinfoniaorkesterissa soittaessani, japanilainen kapellimestari Hideaki Komiya kiteytti asian yksinkertaisesti: "Yleisön edessä ei tehty työmäärä merkitse mitään. Vain se näkyy, mitä osaat tässä ja nyt."

Briefly in English

Fluency in movement

Plato believed that music gives soul to the universe, wings to the imagination, and charm and gaiety to life and to everything. Fluent playing of a musical instrument is often taken for granted. Fluent movement or action has both psychological, physiological and somatic side. When playing an instrument, then one’s performance requires that one has a social interaction with audience, too. Japanese conductor Hideaki Komiya once said it very simple: “The amount of work was made means nothing in front of the audience. Only your skill will appear at the moment.”

Music is frequently kinesthetic in nature. To respond to rhythm and repetition, tones and tunes seems to be hardwired in the human brain. Movement as a response to music may be unconscious. For most people, to hear a rhythm, melody and harmony is an impulse to tap fingers or feet. For some people, to hear a music can be an impulse to dance. Music’s kinesthetic helps to achieve the fluency of movement and action.

At the very beginning, playing of an instrument is mechanical. The movement itself is rigid and stumble, along with thinking about the impression of music. In order to be automatically, movement requires training. But before that, you need to think about what you are doing. This can be compared to the moment you attempt to concentrate on how to walk, and your walking loses its fluency immediately. 

As a musician, part of our inner music is learn how to hear and listen. Music allows us to express our feelings and communicate with others. The great fluency of movement and action is the quality of being able to play an instrument in a smooth, skillful, and expressive way.

Lähteet / References:

Evans HM. Music and medicine – a meeting in metaphor. In Klockars M, Peltomaa M, editors. Music meets medicine. Acta Gyllebergiana VII. Helsinki: The Signe and Ane Gyllenberg Foundation; 2007.

Simon HB. Music as medicine. The American Journal of Medicine 2015;128(2):208-210.

Mieliala ja musiikki / Dynamic music factors in mood change

Löysin kansioideni kätköistä E. Thayer Gastonin parin sivun mittaisen artikkelin "Dynamic music factors in mood change" vuodelta 1951. Everett Thayer Gaston (1901-1970) oli psykologi, joka vaikutti suuresti muun muassa musiikkiterapian kehittymiseen Yhdysvalloissa. Artikkelin kirjoittamisen aikaan hän toimi musiikkikasvatuksen professorina ja Kansas Lawrencen yliopiston johtajana. En voinut vastustaa artikkelin referoimista - onhan se kirjoitettu samaan aikaan rockmusiikin syntymisen kanssa.

"Siitä, että musiikki vaikuttaa tunteisiin, ollaan samaa mieltä. Kiinnostava aiheesta tulee silloin, kun kysytään mitkä musiikin dynaamiset tekijät muuttavat mielialaa. On varmaa, että kaikilla on siitä mielipide: äänenvoimakkuus, tempo, konsonanssit, dissonanssit, äänenväri, muoto jne. Onkin jo paljon vaikeampaa sanoa kuinka - ja mihin suuntaan - nämä tekijät mielialaa muuttavat."

Professori Gaston oli jo varhain sitä mieltä, että musiikin rytmin sisältämää ainutlaatuista potentiaalia tulisi hyödyntää samanaikaisesti energisoimaan ja tuomaan järjestystä. Hänen mukaansa rytmi on "primitiivinen, dynaaminen, eteenpäin vievä musiikillinen tekijä. Se stimuloi lihastoimintaa. Se tuottaa kehollista liikettä. Rytmikäs, primitiivinen musiikki tuottaa mielikuvia ja ajatuksia tanssista ja fyysisestä liikkeestä. Ja kaikessa tanssissa täytyy olla erityinen, rytminen tekijä."

Kirjoitetun tekstin aikakausi paljastuu artikkelin kohdasta, jossa Gaston vertaa erilaisten musiikkityylien vaikutusta aktivoitumiseen tai rauhoittumiseen. "Stimuloiva musiikki on tyypillisesti useimmiten instrumentaalimusiikkia. Laulu ja koraalityyppinen musiikki ovat fyysisesti vähemmän stimuloivia. Kehtolaulut puolestaan auttavat saavuttamaan fyysistä rentoutumista ja rauhoittumista. Kun hiljaista, yksinkertaista rytmiä toistetaan yhä uudelleen samalla tavalla ja jatkuva melodia vahvistaa vaikutelmaa, voidaan tuottaa rauhoittava, usein hypnoottinen tunnelma."

Työssään Gaston puhui paljon nonverbaalin viestinnän tärkeydestä sekä yksittäisten ihmisten välillä että musiikillisena ilmaisukeinona. Artikkelissa hän kirjoittaa: "Lihasjännitys on yhteydessä tunnetiloihin. Arvioimme niiden muutoksia havainnoimalla ulkonaisia tekijöitä ja aktiivisuutta. Saatamme sanoa: 'Rentoudu', 'Rauhoitu' tai 'Herätys'. Mutta kumpi vaatii suuremman lihasjännityksen, staccaton vai legaton tuottaminen? Kerta toisensa jälkeen näemme kapellimestarin epäonnistuvan, koska suu sanoo eri asioita kuin asennolla ja liikkeillä osoitetaan."

Gastonin työhön vaikutti voimakkaasti ajatus fysiologisista, neurologisista ja psykologisista tekijöistä musiikin aiheuttamien (emotionaalisten) vasteiden taustalla. Esimerkiksi populaarimusiikin luonne vaikuttaa emotionaaliseen jännitykseen. Gastonin mukaan "hätkähdyttävä vaikutus, jonka äkilliset äänet aiheuttavat, saa selvästi aikaan nopeaa lihastoimintaa. Depressio ja suru ovat tunteita, joiden vaikutuksesta lihakset lakkaavat toimimasta."

Artikkelinsa lopuksi Gaston antaa vielä ohjeen kaikille opettajille ja kasvattajille: "Tunnistamalla musiikin mielialaan vaikuttavia tekijöitä ja käyttämällä niitä oikein, voidaan varmistaa hyödyllisiä tunnevasteita myös oppilaissa ja opiskelijoissa."

Briefly in English

Dynamic music factors in mood change

In the middle of my papers I found an article "Dynamic music factors in mood change" by E. Thayer Gaston. Everett Thayer Gaston (1901-1970) was a psychologist, and one of the person helped to music therapy development in USA. The article was written in 1951, when Dr. Gaston was professor of music education and chairman of the department at the University of Kansas, Lawrence. I wanted to borrow few words from him at the time rock music was about to born.

It is easy to have same opinion than him that "music can affect and bring about mood changes". Gaston thought that "the subject immediately assumes more interest, however, when we ask what the dynamic factors are in music which change the mood". He was sure, that there were a lots of good answers, like volume, tempo, consonance, dissonance, tone color, form, etc. But in his words "it would become more difficult to say how and in what direction these factors chance mood".

The one of Dr. Gaston's primary principles was the utilization of the unique potential of rhythm to energize and bring order. He wrote, that "rhythm is the primitive, dynamic, driving factor in music. It stimulates muscle action. It induces bodily movement. --- Rhythmic, primitive music induces for the most part images and thoughts of the dance and physical movement. --- All dances must contain the detached, rhythmical factors."

Dr. Gaston continued: "Music of the stimulative type is most often instrumental. The voice and choral type music are physically less stimulative. --- Lullabies illustrate another means of achieving physical relaxation and sedation. --- When quiet, simple rhythm is repeated over and over again in the same style, and a sustained melody is superimposed it will produce a sedative, often hypnotic effect."

He spoke about muscle tension and its relationship to emotional states, which can be seen "by changes in appearance and activity". According to Dr. Gaston there are the physiological, neurological, and psychological reasons for the responces to music. For example "the nature of our popular music reflects our general emotional tension. --- The 'startle effect' caused by sudden sound shows clearly the effect on musculature of detached auditory stimuli. --- Contrast the nature of depressive and sorrowful music with stimulative music, and the dynamic musical factors in mood change stand out clearly; the one sedative, the other stimulative."

There are "the many possible applications for mood change", and Dr. Gaston hoped, that when thinking of them "not only in interpreting the mood of the music, but, of greater importance, in securing a more beneficial mood responce from your pupils and students".


Lähteet / References

Gaston, ET. Dynamic Music Factors in Mood Change. Music Educators Journal 1951;37(4):42-44.

E. Thayer Gaston. Wikipedia, the free encyclopedia. Availble at https://en.wikipedia.org/wiki/E._Thayer_Gaston.

Pyöräillen halki maan / Cycling across the country

Tässä vaiheessa kesälomaani ohjaan suomenkieliset lukijat Metsäpolkuja-blogini tekstien pariin.

Briefly in English

Cycling across the country

At the very beginning of my summer holiday I had desided to cycle to our summer cottage, to the other side of Finland. Few days earlier my bike was under maintenance, but there was still some problems despite of checked and repaired. The repairman had put only a little air in the tires and the bike was heavier than never before. The air pressure of the tires was easy to repair, but my legs were ready for massage. Unfortunately, that was not all. When I tried to shift gear into another, the pedal striked empty. The day before my cycling trip I went back to the repair shop. The gear problem took a long time to get fixed. However, I was hopeful about the cycling across the country.

The cycling trip was great! The weather in summer might change quick, but I had been preparing myself for rain and sunshine as well. Finnish landscape is something you have to experience for yourself. There are some amazing places to see. Automobile museum and tower in Vehoniemi, brigde over Kostianvirta, Hauho church and museum area in the centrum, Tyrannosaurus Rex in big market place Tuulonen, garden park and museum of Huovila (in Kärkölä), all the rivers, lakes and nature.

There are only a limited number of hours in a day. And my road was long (270 km in three days). I didn't take as many photos as I could. Please, check photos from my blog Metsäpolkuja and have a nice summer.

Musiikin kuuntelu ja liikunta / Usage of music players during exercise

Muutama vuosi sitten ilmestyi tutkimus kannettavien musiikkisoitinten käyttämisestä liikkunnassa. Tutkimuksessa selvitettiin henkilökohtaisia syitä musiikin kuunteluun liikunnan aikana, henkilön omaa kokemusta musiikin vaikutuksesta liikuntaan ja yleisimmin käytettyjä musiikkigenrejä.

Yleisimmin käytetyt musiikkityylit olivat hiphop (lähes 28 % tutkimukseen osallistuneista), rock (24 %), pop (20 %) ja country (13 %). Motivoivan musiikin on todettu parantavan ihmisten liikkumisasennetta myönteiseen suuntaan. Lisäksi motivoivan musiikin kuuntelun on todettu tekevän liikkumisesta hauskempaa.

Omavalintaista musiikkia käytettiin eniten vapailla painoilla tapahtuvan harjoittelun yhteydessä (27 %), juoksumatolla (26 %), kuntosalilaitteilla tehtävien harjoitusten aikana (20 %) ja crosstrainerillä harjoiteltaessa (17 %). Tutkimuksen mukaan useimmat tutkittavat kertoivat kuuntelevansa musiikka aina juoksun aikana. Toisaalta musiikin käytämisessä eri liikuntamuodoissa oli runsaasti eroja ja esimerkiksi kuulokkeiden piuhojen todettiin aika-ajoin olevan tiellä ja haittaavan harjoittelua.

Yleisimmät syyt musiikin käytölle olivat, että musiikki auttaa harjoittelemaan tehokkaammin (22 %), saa harjoittelun tuntumaan helpommalta (21 %) ja auttaa harjoittelemaan pidempään (20 %). Tutkittavista yli puolet (53 %) kertoi musiikin myös ohjaavan heitä harjoittelemaan säännöllisemmin. Lisäksi aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että fyysisen harjoittelun vast'ikään aloittaneet hyötyvät musiikin käytöstä enemmän kuin pitkään harjoitelleet.

Musiikilla on yhteiskunnassa jatkuvasti vahvempi rooli, ja musiikkia kuulee kaikkialla. Kannettavat soittimet ovat mahdollistaneet musiikin kuuntelun myös sellaisissa paikoissa, joissa se ei aikaisemmin ole ollut mahdollista. Lisäksi jokaisella on mahdollisuus valita kuuntelemansa musiikki, mikä saattaa auttaa motivoitumaan liikkumiseen entistä paremmin. Kannettavista soittimista saattaisi siis olla hyötyä myös terveydenedistämistyössä.

Briefly in English

Usage of music players during exercise

A study about usage of music players during exercise was published a few years ago. The purpose of the study was to examine the use of personal music players use during exercise. The investigators wanted to find out what were reasons to use music players, how they affect exercise, and what was the most common music listened to.

The most common music genre during exercise was hiphop (almost 28%), rock (24%), pop (20%), and country (13%). The motivational music is showed to improve attitude towards exercise and make exercise to feel more fun.

The music was used during free weight exercises (27%), treadmill (26%), machine weights (20%), and elliptical trainer (17%). According to this study, running was the one of the exercise type in which participants always listened music. However, differences when use the music player were large between participants.

The reasons to listening music during exercise were "to work out harder" (22%), "make the exercise seem easier" (21%), and "to work out longer" (20%). In addition, more than 53% of participants said, that music made them work out more frequently. People who are beginners may benefit more from listening to music, compared to their trained counterpartners.

Music plays a powerful role in society and music can be listened everywhere. A portable music players have done it possible to choose the music that pleases oneself. A personal music players can also be used as inducement, when health promoters encourage people to move.


Lähteet / References

Barney D,  Gust A, Liguori G. College Students' Usage of Personal Music Players (PMP) During Exercise. Journal of Research 2012;7(1):23-26.