Miten musiikki saa meidät liikkeelle? / How does music drive us exercise?

Musiikin aikaansaamat psykologiset ja fysiologiset vasteet saattavat lisätä fyysistä aktiivisuutta ja vaikuttaa liikkumiskäyttäytymisen muutosten kautta myös terveyteen. Musiikin aikaansaamaa "aivomyrskyä" on päästy tutkimaan kuvantamismenetelmien parantuessa. Miten siis musiikki saa meidät liikkeelle?

Musiikin kuuntelu käynnistää aivoissa useita erilaisia auditiivisia, kognitiivisia, emotionaalisia ja motorisia prosesseja. Musiikki aktivoi aivoalueita paitsi kuuloaivokuorelta myös ohimo-, otsa- ja päälakilohkoilta sekä pikkuaivoista ja limbisen järjestelmän alueilta. Musiikin vaikutus liikkumiseen perustuu vahvasti rytmiin, sillä rytmi ja liike ovat oleellinen osa musiikkia. Jopa passiivinen musiikin kuuntelu aktivoi liikeaivokuorta.

Musiikillisten piirteiden, kuten rytmin käsittely edellyttää monimutkaista analysointia, joka aktivoi otsalohkon, ohimolohkon yläosan ja päälakilohkon alueita. Ihminen on yksi harvoista (eläin)lajeista, joka automaattisesti ja tiedostamattaan tahdistuu ulkoiseen rytmiin esimerkiksi naputtamalla jalkaa musiikin rytmiin. Tähän liittyy vahvasti liikkeiden säätely, joka aktivoi liike- ja tuntoaivokuorta, tyvitumakkeita ja pikkuaivoja. Musiikin tahdittama tasainen rytmi ja liikunnan "steady state" -taso (samanlaisena säilyvä teho) auttavat liikkumaan taloudellisemmin ja säästämään energiaa.

Musiikin koetaan usein lievittävän kipua ja vaikutuksen arvellaan perustuvan siihen, että musiikin kuuntelu suuntaa huomiota muihin asioihin kuin kivun kokemukseen. Musiikin ja tekstin seuraaminen vaatii tarkkaavaisuus- ja työmuistijärjestelmän toimintaa. Nämä järjestelmät aktivoivat aivojen etuotsa- ja päälakilohkoa sekä pihtipoimua. Lisäksi tutun musiikin tunnistaminen liittyy semanttisen ja episodisen muistin aktivoitumiseen, jolloin hippokampuksen, ohimolohkon keskiosan ja päälakilohkon alueella alkaa tapahtua...

Tunteisiin, mielihyvään ja palkitsevuuteen liittyvä mesolimbinen järjestelmä (syvät aivoalueet) vaikuttaa esimerkiksi kokemukseen liikunnan kuormittavuudesta. Musiikki voi vähentää kuormittuneisuuden tunnetta tai lisätä harjoitteluun energialatauksen, boostin, joka auttaa jaksamaan uupumisesta huolimatta. Mesolimbinen järjestelmä vaikuttaa omalta osaltaan myös autonomisen hermoston sekä immuuni- ja hormoonitoiminnan säätelyyn.

Musiikkia kuunneltaessa dopamiinin on todettu olevan yhteydessä mielihyvän kokemuksiin ja tunteiden säätelyyn. Endorfiinin lisääntynyt määrä puolestaan yhdistetään epätodellisen keveyden ja vaivattomuuden tunteeseen, "juoksijan taivaaseen". Runner’s high viittaa tuntemukseen, jossa pitkäkestoinen ja raskas, yksitoikkoinenkin (juoksu)harjoitus saa aikaan nautintoa.

Teoria musiikista, mielialasta ja liikkeestä yhdistää musiikin aikaansaamat psykologiset ja fysiologiset vasteet keinoksi lisätä fyysistä aktiivisuutta. Teorian mukaan musiikki vaikuttaa mielialaan ja toimii vihjeenä liikkeen aloittamiselle. Musiikki saattaa tehdä liikkumisesta nautittavampaa ja tätä kautta lisätä sitoutumista harjoitteluun. Harjoittelu puolestaan vaikuttaa aivojen mielihyväjärjestelmien toimintaan parantamalla hermoratojen, välittäjäaine- ja säätelyjärjestelmien toimintaa. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta terveysmittarit, kuten paino, verenpaine, verensokeri sekä sydän- ja verisuonitautien riskitekijät tai elämänlaatu voivat parantua.

Breifly in English

How does music drive us exercise? 

Psychological and physiological responses to music can increase physical activity and improve health outcomes. A neuroimaging have shown how huge stimulus music can be for the brain. Music brings into operation not only auditory cortex but also the regions of temporal, frontal, parietal, cerebellar, and limbic brain areas. Auditory perception, syntactic and semantic processing, attention and memory, as well as emotion and mood control, and motor skills wake up when listening to music. So, how does music drive us exercise?

The rhythm of music provokes the control of movements syncrony and, the motor and somatosensory cortex, the basal ganglia, and cerebellum are activated while listening to music. Keeping a steady state and regular tempo the time signal of music helps to move efficiently and save energy. Human is the one of the few species which moves to the external rhythm by synchronizing correctly and unconsciously.

Music eases the pain of working out by activating kognitive, emotional, and motor processes which shift the focus away from body. It is often said that music gives you something to concentrate on other than pain. Following the music and lyrics requires a control of the prefrontal cortex, parietal lobe, and cingulate gyrus. In addition, recognizing a familiar music turns on hippocampus and a middle part of the temporal lobe, areas which are connected with memory.

Music can reduce perception of exhaustion during a moderate workout which is a part of the emotions, delight, and feeling of rewards. Another side of this is an extra boost music can give for exercise. The mesolimbic system, e.g. deep brain areas, regulates these experiences. It has an influence on the autonomic nervous system as well as immune and endocrine system. Dopamine is connected with a strong feeling arouse by music and endorphin is behind of a "runner's high" during long-lasting workout.

The theory of music, mood, and movement combines the psychological and physiological responses of music to increase physical activity. The theory proposes that music may alter mood and is a cue for movement. Music may make physical activity more enjoyable which helps adherence to exercise. Exercise may increase functioning in the reward system of brain in which neural pathways, neurotransmitters, and regulatory systems work in synergy. These things together lead to improved health outcomes of weight, blood pressure, blood sugar and cardiovascular risk factor management, and improved quality of life in the long run.


Lähteet / References:

Murrock, CJ & Higgins, PA. The theory of music, mood and movement to improve health outcomes. J Adv Nurs 2009;65(10):2249-2257.

Saanijoki T. Liikunnan mielihyvän biologia - endorfiinihumalahakuista hölkkää? Liikunta & Tiede 2015;52(4):50-53.

Särkämö, T & Huotilainen, M. Musiikkia aivoille läpi elämän. [English abstract: Music for the brain thoroughout life]. Suomen Lääkärilehti 2012;67(17):1334-1339.

Mieliala ja musiikki / Dynamic music factors in mood change

Löysin kansioideni kätköistä E. Thayer Gastonin parin sivun mittaisen artikkelin "Dynamic music factors in mood change" vuodelta 1951. Everett Thayer Gaston (1901-1970) oli psykologi, joka vaikutti suuresti muun muassa musiikkiterapian kehittymiseen Yhdysvalloissa. Artikkelin kirjoittamisen aikaan hän toimi musiikkikasvatuksen professorina ja Kansas Lawrencen yliopiston johtajana. En voinut vastustaa artikkelin referoimista - onhan se kirjoitettu samaan aikaan rockmusiikin syntymisen kanssa.

"Siitä, että musiikki vaikuttaa tunteisiin, ollaan samaa mieltä. Kiinnostava aiheesta tulee silloin, kun kysytään mitkä musiikin dynaamiset tekijät muuttavat mielialaa. On varmaa, että kaikilla on siitä mielipide: äänenvoimakkuus, tempo, konsonanssit, dissonanssit, äänenväri, muoto jne. Onkin jo paljon vaikeampaa sanoa kuinka - ja mihin suuntaan - nämä tekijät mielialaa muuttavat."

Professori Gaston oli jo varhain sitä mieltä, että musiikin rytmin sisältämää ainutlaatuista potentiaalia tulisi hyödyntää samanaikaisesti energisoimaan ja tuomaan järjestystä. Hänen mukaansa rytmi on "primitiivinen, dynaaminen, eteenpäin vievä musiikillinen tekijä. Se stimuloi lihastoimintaa. Se tuottaa kehollista liikettä. Rytmikäs, primitiivinen musiikki tuottaa mielikuvia ja ajatuksia tanssista ja fyysisestä liikkeestä. Ja kaikessa tanssissa täytyy olla erityinen, rytminen tekijä."

Kirjoitetun tekstin aikakausi paljastuu artikkelin kohdasta, jossa Gaston vertaa erilaisten musiikkityylien vaikutusta aktivoitumiseen tai rauhoittumiseen. "Stimuloiva musiikki on tyypillisesti useimmiten instrumentaalimusiikkia. Laulu ja koraalityyppinen musiikki ovat fyysisesti vähemmän stimuloivia. Kehtolaulut puolestaan auttavat saavuttamaan fyysistä rentoutumista ja rauhoittumista. Kun hiljaista, yksinkertaista rytmiä toistetaan yhä uudelleen samalla tavalla ja jatkuva melodia vahvistaa vaikutelmaa, voidaan tuottaa rauhoittava, usein hypnoottinen tunnelma."

Työssään Gaston puhui paljon nonverbaalin viestinnän tärkeydestä sekä yksittäisten ihmisten välillä että musiikillisena ilmaisukeinona. Artikkelissa hän kirjoittaa: "Lihasjännitys on yhteydessä tunnetiloihin. Arvioimme niiden muutoksia havainnoimalla ulkonaisia tekijöitä ja aktiivisuutta. Saatamme sanoa: 'Rentoudu', 'Rauhoitu' tai 'Herätys'. Mutta kumpi vaatii suuremman lihasjännityksen, staccaton vai legaton tuottaminen? Kerta toisensa jälkeen näemme kapellimestarin epäonnistuvan, koska suu sanoo eri asioita kuin asennolla ja liikkeillä osoitetaan."

Gastonin työhön vaikutti voimakkaasti ajatus fysiologisista, neurologisista ja psykologisista tekijöistä musiikin aiheuttamien (emotionaalisten) vasteiden taustalla. Esimerkiksi populaarimusiikin luonne vaikuttaa emotionaaliseen jännitykseen. Gastonin mukaan "hätkähdyttävä vaikutus, jonka äkilliset äänet aiheuttavat, saa selvästi aikaan nopeaa lihastoimintaa. Depressio ja suru ovat tunteita, joiden vaikutuksesta lihakset lakkaavat toimimasta."

Artikkelinsa lopuksi Gaston antaa vielä ohjeen kaikille opettajille ja kasvattajille: "Tunnistamalla musiikin mielialaan vaikuttavia tekijöitä ja käyttämällä niitä oikein, voidaan varmistaa hyödyllisiä tunnevasteita myös oppilaissa ja opiskelijoissa."

Briefly in English

Dynamic music factors in mood change

In the middle of my papers I found an article "Dynamic music factors in mood change" by E. Thayer Gaston. Everett Thayer Gaston (1901-1970) was a psychologist, and one of the person helped to music therapy development in USA. The article was written in 1951, when Dr. Gaston was professor of music education and chairman of the department at the University of Kansas, Lawrence. I wanted to borrow few words from him at the time rock music was about to born.

It is easy to have same opinion than him that "music can affect and bring about mood changes". Gaston thought that "the subject immediately assumes more interest, however, when we ask what the dynamic factors are in music which change the mood". He was sure, that there were a lots of good answers, like volume, tempo, consonance, dissonance, tone color, form, etc. But in his words "it would become more difficult to say how and in what direction these factors chance mood".

The one of Dr. Gaston's primary principles was the utilization of the unique potential of rhythm to energize and bring order. He wrote, that "rhythm is the primitive, dynamic, driving factor in music. It stimulates muscle action. It induces bodily movement. --- Rhythmic, primitive music induces for the most part images and thoughts of the dance and physical movement. --- All dances must contain the detached, rhythmical factors."

Dr. Gaston continued: "Music of the stimulative type is most often instrumental. The voice and choral type music are physically less stimulative. --- Lullabies illustrate another means of achieving physical relaxation and sedation. --- When quiet, simple rhythm is repeated over and over again in the same style, and a sustained melody is superimposed it will produce a sedative, often hypnotic effect."

He spoke about muscle tension and its relationship to emotional states, which can be seen "by changes in appearance and activity". According to Dr. Gaston there are the physiological, neurological, and psychological reasons for the responces to music. For example "the nature of our popular music reflects our general emotional tension. --- The 'startle effect' caused by sudden sound shows clearly the effect on musculature of detached auditory stimuli. --- Contrast the nature of depressive and sorrowful music with stimulative music, and the dynamic musical factors in mood change stand out clearly; the one sedative, the other stimulative."

There are "the many possible applications for mood change", and Dr. Gaston hoped, that when thinking of them "not only in interpreting the mood of the music, but, of greater importance, in securing a more beneficial mood responce from your pupils and students".


Lähteet / References

Gaston, ET. Dynamic Music Factors in Mood Change. Music Educators Journal 1951;37(4):42-44.

E. Thayer Gaston. Wikipedia, the free encyclopedia. Availble at https://en.wikipedia.org/wiki/E._Thayer_Gaston.