Musiikin ja liikkeen maailmassa / In the world of music and movement

UKK-instituutin terveysliikunnan syyspäivässä noin kuukausi sitten LitL Anu Penttinen Jyväskylän yliopistosta ja yhteistötanssitaiteilija Marjo Hämäläinen Sisä-Suomen tanssin aluekeskuksesta käsittelivät harjoituksissaan ja luennoissaan musiikin ja liikkeen yhdistämisen taitoa, musiikin vaikutusta liikkeeseen sekä luovaa liikettä/tanssia.

Luennossaan Anu totesi, että musiikin ja liikkeen yhdistäminen on luonnollista, koska musiikilla ja liikkeellä on paljon yhteisiä elementtejä. Näistä yhteisistä elementeistä Emile Jaques-Dalcroze, eurytmian isä, on sanonut "Musiikki on kuuluvaa liikettä - liike on näkyvää musiikkia". Jo aiemmissa teksteissäni olen käynyt läpi musiikin ja liikkeen yhteisä piirteitä, joita löytyy muun muassa sykkeestä, rytmistä ja temposta, muotorakenteesta, melodiasta, harmoniasta ja sointiväristä sekä dynamiikasta.

Sujuvalle rytmi- ja ilmaisuliikunnan sekä tanssin opettamiselle ja ohjaamiselle on edellytyksenä musiikin ja liikkeen yhdistämistaito. Anu Penttinen määrittelee musiikin ja liikkeen yhdistämistaidon kyvyksi hahmottaa musiikin peruselementtejä, kyvyksi liikkua musiikin mukaan, kyvyksi rytmittää liikettä sekä kyvyksi ohjata liikettä musiikkiin ohjeita ja tekemistä ennakoiden. Nämä taidot vaativat musiikin muotorakenteen hahmottamista, jossa on kyse kuulohavainnon käsittelemisestä, johon puolestaan vaikuttavat kuulemisen kokemukset ja harjaantuminen.

Musiikkia kuunnellessaan kuulijalla on odotuksia siitä, miten musiikki jatkuu. Näihin odotuksiin vaikuttavat aikaisemmat kokemukset musiikista ja musiikin piirteiden ymmärtämisestä sekä perehtyneisyys musiikillisiin tapahtumiin ja sääntöihin. Musiikkia ja liikettä voi yhdistää monin tavoin ja yksinkertaisinta on liikkua musiikin sykkeen mukaan silloin, kun musiikin syke vastaa liikkeen sykettä. Useimmilla ihmisillä erityisrytmien lisääminen perusliikkeisiin, toisin sanoen perusliikkeiden tai -sarjan varioiminen hitaammilla tai nopeammilla liikkeillä, sujuu varsin vaivattomasti. Liikesarjoja voidaan rytmittää erimerkiksi napsutuksin, taputuksin tai tömistyksin.

Kun musiikin erityispiirteitä (aksentteja eli iskutusta, musiikin suvantovaiheita, taukoja, sointiväriä tai dynamiikkaa) siirretään liikkeeseen tai sarjaan, on musiikkia kuunneltava tarkasti ja osattava poimia sieltä poikkeavuuksia. Omissa harjoituksissaan Marjo korosti liikkeissä taukojen pitämistä ja liikkeen pysäyttämistä yhtenä ilmaisukeinona. Erityisen haastavaa on tehdä liikettä vastoin musiikkia. Yksi kurssilaisista puki tämän hyvin sanoiksi: "Tehdään erilaista liikettä kuin mihin musiikki houkuttaa."

Jos musiikin hahmottaminen tuottaa ongelmia, Anu ohjeistaa harjoittelemaan musiikin ja liikkeen yhdistämistaitoa eri tavoin: musiikkia voi kuunnella analyyttisesti ja yrittää tunnistaa kuulemastaan erilaisia elementtejä, kuten syke, rytmit, erilaiset kompit, fillit, fraasit, tahtilajit ja niin edelleen. Musiikin perussykkeen mukaan voi liikkua, yksinkertaisimmillaan kävellä, ja yhdistää käsillä ja keholla tai rytmisoittimin tehtyjä rytmityksiä perussykkeen päälle.

Liikkeen päälle puhuminen, sekä ilman musiikkia että musiikin kanssa, valmistaa ohjaamaan liikettä. Puheeksi käyvät lorut, tahdin osien laskeminen sykkeen mukaan ja liikettä kuvaavien sanojen käyttäminen. Lopulta harjoittelet haastavinta osaa: ohjaat liikettä ennakoiden musiikin päälle fraasien mukaan.

Sekä Anun että Marjon harjoituksissa kokeiltiin erilaisia tapoja tuottaa liikettä hyvinkin vaihtelevaan ja ajoittain haastavaankin musiikkiin. Harjoituksissa tulivat hyvin esiin tanssin ja liikkeen oleellisten elementtien huomioiminen. Harjoituksissa käsiteltiin tilaa ja tilan käyttöä sekä niihin sidoksissa olevaa liikkeen muotoa, tasoa, kokoa ja suuntaa. Lisäksi huomioitiin ajallisia tekijöitä, joilla on voimakas yhteys musiikkiin (esimerkiksi rytmit, tempo, iskut ja toistot), ja liikkeen voimaa (muun muassa kevyt tai voimakas) ja virtausta (vapaa tai rajoittunut).

Niille, jotka kaipaavat musiikin ja liikkeen yhdistämisestä lisää tietoa, voin lämpimästi suositella luettavaksi Anun lisensiaattitutkimusta "Musiikista ja liikkeestä musiikkiliikuntaan". Tutkimuksen liitteistä löytyy myös runsaasti käytännön harjoituksia musiikin ja liikkeen yhdistämistaidon kehittämiseksi.

Hyvää Joulua kaikille!

Briefly in English

In the world of music and movement

One part of our education day Music offers many possibilities for health related exercise groups in the UKK Institute about a month ago was lesson and workshops about combining music and movement. Licentiate in Sport Sciences Anu Penttinen and Community dance artist Marjo Hämäläinen inspired us all to challenge ourselves in different exercises.

Anu Penttinen underlined a methods of Emile Jaques-Dalcroze, in which way of learning and experiencing music is going through movement. The connection between music and movement is artless in nature, because there are so many connecting elements in both of them. About these elements I've written earlier, but to make sure everybody knows what's going on, we are talking about beat, rhythm, tempo, structure, melody, harmony, sound, and dynamics only few to mention.

A group exercise leader and dance teacher need some skills to combine music and movement. Anu defined a skill to outline the basic elements of music, a skill to move with music, a skill to make rhythmic movements, and skills to lead group by adapting and instructing movement to music necessary for teacher. These skills require an ability to listen and hear, and further, knowledge about music.

If you have problems to outline what happens in music, you can start by listening and detecting different elements: beat, rhythm, comp, fills, phrases, chord, time signature, and so on. Walk to the beat, clap hands in different ways during the walk, or try body percussion. Talk over the movement (with or without music) and you prepare yourself to guide the movement. Your talk can be nonsense poem, beat counting, or you can use words describing movement. And before you know it, you'll learn to adapt movement to music based on phrases you hear.

Merry Christmas to you all!


Lähteet / References:

Hämäläinen M. Miten musiikki voi synnyttää luovaa liikettä ja vapauttaa toimimaan ryhmässä? Käytännön harjoitus terveysliikunnan syyspäivässä, Musiikin monet mahdollisuudet terveysliikuntaryhmissä 19.11.2015. UKK-instituutti, Tampere.

Penttinen A. Erilainen musiikki - erilainen liike. Käytännön harjoitus terveysliikunnan syyspäivässä, Musiikin monet mahdollisuudet terveysliikuntaryhmissä 19.11.2015. UKK-instituutti, Tampere.

Penttinen A. Miten kehittää taitoa yhdistää musiikki ja liike? Luento terveysliikunnan syyspäivässä, Musiikin monet mahdollisuudet terveysliikuntaryhmissä 19.11.2015. UKK-instituutti, Tampere.

Penttinen A. Musiikista ja liikkeestä musiikkiliikuntaan - toimintatutkimus musiikin ja liikkeen yhdistämistaitoa kehittävästä kurssista liikunnan aineenopettajakoulutuksessa. Liikuntapedagogiikan lisensiaattitutkimus. 2007. Liikuntatieteiden laitos. Jyväskylän yliopisto.

Juhannustanssit / Midsummer dancing

Monille kirjallisuuden ystäville tulee juhannustansseista mieleen Hannu Salaman läpimurtoromaani, joka kertoo tarinan juhannusyöstä tavalla, josta Hannu Salama sai lopulta syytteen jumalanpilkasta herkkänahkaisimpien vedettyä herneen nenäänsä tavasta, jolla asioita esitettiin. Musiikin tai musiikkilyriikan ystävät taas saattavat saada mieleensä Junnu Vainion tarinan jatsimies Janatuisesta, joka juhannusyönä yrittää harmonikalla soittaa tanssikansalle soveltuvaa sävelmää. Juhannustanssit on perinteinen suomalainen tapa juhlia keskikesän juhlaa!

Viimeistään juhannuksen aikana kaikki reilut 300 tanssilavaa järvien rannoilla, keskellä ei mitään täyttyvät juhlivista tanssijoista. Perinteiseen tapaan tansseja järjestetään (ainakin suurimmissa paikoissa) keskiviikkoisin, perjantaisin ja lauantaisin. Elävä musiikki soi ja perinteistä perinteisemmät tanssit, kuten foxit, humpat, tangot ja valssit soivat ihmisten tanssiessa. Vielä näitäkin perinteisempiä ovat jenkka, polkka ja masurkka, joita silloin tällöin kuulee. Useimmat bändit toki soittavat myös lattarimusiikkia sekä rock'n'swing-tansseja.

Silloin tällöin lavoilla soi myös letkajenkka, joka on piristävä poikkeus pareina tanssittaviin tansseihin. Letkajenkkahan valloitti maailmaa jo 1960-luvulla, eikä suosio ole hiipunut vieläkään. Nokian henkilökunta teki juuri vähän aikaa sitten uuden maailmanennätyksen - suurin määrä ihmisiä tanssimassa letkistä yhdessä jonossa samanaikaisesti. Tanssijoita oli 1393. Jonomuodostelma saa jäyhimmätkin suomalaiset hyppimään hassusti...

Lapsuusvuosiltani muistan myös tanssiin liittyvän ohjelman "Lauantaitanssit", jota 1970-luvun alussa katseltiin mustavalkoisesta telkkarista. Ohjelma jatkui aina 1980-luvun puoliväliin asti, mutta en ole varma, oliko se tehty tanssilavoilla vai pelkästään studiossa. Lauantaitansseissa tanssinopettaja, muistaakseni Åke Blomqvist, opetti tanssin saloja tyhmälle tanssiporukalle ja aina samat naamat näyttäytyivät ruudussa ohjelmasta toiseen...

Nyt siis hyvää keskikesän juhlaa - päivän lyheneminen alkaa huomenna!

Briefly in English

Midsummer dancing

Many active readers remember novel "Midsummer dancing" by Hannu Salama. The novel tells a story about one night, midsummer celebration in a way that Hannu Salama was getting accused of blasphemy in 1965. Some people might also remember one of the best Finnish lyricist song "Midsummer dancing". This lyricist is Junnu Vainio and lyrics of the song tells about accordionist named Janatuinen and his jazz playing in midsummer dances. In this post I'm not going to write about the book or song, but dancing as a part in Finnish summer culture. 

All around in Finland is still more than 300 dance "halls", mostly wooden buildings in middle of nowhere and often near a lake, open during summertime just for live music and dancing. Dances are arranged in Wednesday, Friday and Saturday evenings in the most famous places. The most common dance style maybe foxtrot, Finnish humppa (kind of combination very fast foxtrot and early Finnish jazz), tango or walz. In addition you might hear a traditional folk music like jenkka (quite similar to scottiche), polka and sometimes mazurka, as well as schlager and rock'n'swing dances. Sometimes it is possible to hear Latin American dances like samba, cha-cha and rumba. 

It's kind of habit that those pairs who are dancing slow near each other and need minor room for dancing or who are doing different dancing figures stay on the middle floor, and those who are dancing faster rotate counter-clockwise. Also during many "walking dances" (like jenkka and "walking-humppa") this kind of rotation is followed. However, there is at least one exception of this rule: letkajenkka. Letkajenkka is Finnish dance which came very famous in 1960's. People are dancing in a queue keeping hands in waist or shoulders of the person in front. This people train might be very long, as we have seen when staff of Nokia made new world record with 1393 dancers.

From my early childhood I remember a TV program called Lauantaitanssit (Saturday dancing) which was shown during 1970's and beginning of 1980's. I'm not sure if the dancers, who were "normal people", danced in the studio or in the different dance halls. But in every program there was an old dancing teacher who tried to tell people how to dance different dances. And every Saturday there was a new band responsible for music. At the beginning the whole program was shown only black and white, later in colors.

So, have a nice midsummer evening - daylight starts to get shorter tomorrow!

Kehon rytmiä metsästämässä / Hunting for the beat in the body

Jalan naputus musiikin rytmiin tai kokonaisvaltainen tanssiminen ovat usein spontaaneja ja luontaisia reaktioita musiikin soidessa. Ihmisten reaktioita musiikkiin on tutkittu paljon, mutta on silti epäselvää, miten ihmiset ilmentävät musiikillisia rakenteita liikkeissään.

Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin spontaanin, koko kehon liikkeen kiinnittymistä musiikin rytmillisiin rakenteisiin, liikkeen suhdetta iskujen ja rytmin luonteenomaisiin piirteisiin sekä kehon keinumisen (sivuttaisliikkeen) ajoittumista suhteessa musiikin rytmiin. Tutkimus toteutettiin kahtena osatutkimuksena, joissa molemmissa jokaisen koehenkilön liikkuminen kuvattiin kolmiulotteisena kahdeksalla suurnopeuskameralla ja neljällä videokameralla. Koehenkilöiden liikkeistä tehtiin tietokonemalli, jonka avulla pystyttiin analysoimaan liikkeitä sekä niiden suuntaa ja ajoitusta suhteessa musiikkiin.

Odotetusti musiikin selkeät ja vahvat iskut ohjasivat erityisesti ylös- ja alaspäin suuntautuvaa liikettä. Musiikin matalat taajuudet (bassorummun ja basson käyttö) ohjasivat sivusuuntaista sekä eteen- ja taaksepäin suuntautuvaa liikettä. Nopeampi tempo ja taajuudeltaan korkeampien rytmisoitinten (hi-hat ja symbaalit) käyttö sai ihmiset liikkumaan pidempikestoisten rytmiyksiköiden (esimerkiksi tahtien) mukaan yksittäisten iskujen sijasta.

Noin puolet koehenkilöistä säilytti liikkeiden ja musiikin suhteen vakiona. Ylös-alas-liikettä tehtiin iskutuksen rytmissä ja sivuttaisliike sidottiin tahteihin. Tutkijoiden arvion mukaan ylös- ja alaspäin suuntautuvaa liikettä on helpompi tehdä nopeasti verrattuna sivuttaisliikkeisiin, joilla puolestaan pystytään paremmin ilmaisemaan muita musiikille luonteenomaisia piirteitä. Liikkeiden ajallinen sijoittuminen suhteessa musiikin iskuihin ei ollut samanlaista eikä johdonmukaista eri koehenkilöiden välillä. Liikkeiden tekemiseen ja liikenopeuteen vaikuttavat muun muassa painovoima, liikkeissä käytettävät lihakset sekä kehon biomekaniikka.

Tutkijoiden mukaan tulokset osoittavat, että liikkuminen musiikin mukaan on monitahoinen ilmiö, jossa koko keho ilmentää liikettä erilaisilla rytmisillä tasoilla.

Briefly in English

Hunting for the beat in the body

Music has an amazing potential to get people move. Spontaneous movements with music can range from taping along to full body dance. People's reaction to music have been studied, but it is still unclear how musical structures are embodied by human movements.

At the University of Jyväskylä was studied how period locking to different metrical levels in full-body movements and its relationships to beat- and rhythm-related musical characteristics appears while listening to music. In addition there was studied phase locking of sideways swaying motions.

As expected, music with clear and strong beats navigated period-locked in up and down (vertical) movements. Strong use of low frequencies (kick drum or bass guitar) navigated side-by-side and forward-backward movements. The use of faster tempo and high frequencies (hi-hat or cymbal) led to movements at higher metrical levels instead of beats.

About half of the participants showed a stable phase relationship between movement and beat. Up and down movements were most often synchronized to the beats and side-swaying to the measure. Movement phase and beat locations were not consistent and identical between participants. According to researchers the results imply that movement modification to music is a complex phenomenon, in which the whole body embodies movements at different metrical levels.


Lähteet / References

Burger B, Thompson MR, Luck G, Saarikallio S, Toiviainen P. Hunting for the beat in the body: on period and phase locking in music-induced movement. Frontiers in Human Neuroscience 2014; Volume 8, Article 903.

Tanssi-ihmisiä / Dance for people

Musiikki saa ihmiset liikkeelle ja tanssiminen eri muodoissaan on loistava mahdollisuus yhdistää musiikki ja liike. Harjoittelumuotona eri tanssityylit mahdollistavat tasapainon ja toiminnallisen liikkuvuuden harjoittelun samassa paketissa aerobisen kunnon kehittämisen kanssa. Samanaikaisesti tanssi tarjoaa huikaisevan mahdollisuuden sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Onpa tanssin todettu vaikuttavan myönteisesti myös elämänlaatuun muun muassa vähentämällä masennusoireita.

Tanssi on ennen kaikkea fyysistä liikettä, tiedostettua käyttäytymistä ja paikoin ehkä tiukkojakin (käyttäytymis)sääntöjä. Liikkeenä tanssi vaatii motorisia taitoja ja tanssijan on hallittava oman tyylilajinsa mukainen tekniikka. Toistaalta tanssi liittyy myös psykologiseen käyttäytymiseen itseilmaisun ja sisäisen tilan heijastamisen välineenä, jolloin primitiiviset refleksit ja reaktiot luovat persoonallista liikkumistapaa. Siihen ei välttämättä tarvita edes tekniikkaa.

Tanssin avulla voidaan välittää myös kulttuurisia arvoja, asenteita ja uskomuksia, siis käyttäytymisnormeja. Ympäristötekijätkin vaikuttavat: tanssi meidän kulttuurissamme on erilaista kuin esimerkiksi afrikkalaisessa kyläyhteisössä. Arvotekijät ovat vaikuttaneet suomalaisten tanssikielteisyyteen ja edelleen joidenkin uskonnollisten ryhmien mielestä tanssiminen on syntiä. Suomesta ehkä puuttuu muissa länsimaissa tunnettu Ballroom-tanssiperinne, mutta meillä on jotakin omaa: lavatanssit metsän siimeksessä järven rannalla harmonikan säestyksellä. Ja jos omat jalat eivät ole tanssiin vieneetkään, niin kuva on tuttu vanhoista suomifilmeistä. Tanssin sosiaalisuus ja tarpeen tullen asenteellisuus ovat myös luoneet uusia tanssikulttuureita ja uudenlaista ilmaisua.

Kehollisen ilmaisun keinoin tanssia on käytetty yhteiskunnallisten epäkohtien esiintuomiseen ja tanssiminen voi olla osa poliittista käyttäytymistä. Kehollinen ilmaisu ja viestintä on tanssissa usein hyvin primitiivistä, korostettua ja pelkistettyä. Silmissäni näen paitsi puuvillapeltojen mustat miehet ja naiset myös kuvat vasemmistolaisuutta ja työväen kulttuuria esitelleen Raatikko-tanssiteatterin näytöksistä 1970-luvun alussa.

Tanssi-ihmisten iloksi harrastuspaikkoja ja mahdollisuuksia kokeilla eri tanssityylejä löytyy joka puolelta maata. Käsitykseni mukaan ammattitanssijoiden joukko on varsin pieni, mutta parhaat tanssijat voivat saada tanssista myös taloudellista hyötyä. Eikä tanssiminen välttämättä vaadi edes opettajaa, vain vähän rohkeutta sekä halua jakaa ja ilmaista tunteita, ajatuksia ja mielikuvia.

Briefly in English

Dance for people

Dance in its different forms has amazing potential combine the music and the movement. As an exercise dance is superior for improving balance and functional mobility. At the same time dance can increase aerobic physical activity. In addition dance offers a lots of social interaction which may help improve quality of life, and it may reduce symptoms of depression.

Dance is not only physical movement but it is also psychological behavior, a way to express self. Environmental, economic, social and cultural factors play a huge role in history from cotton fields to Ballroom dances or support for left-wing political parties and their ideas to hip-hop and street dance cultures.

For the joy of the dance there are lots of choices from functional to expressive dance. Dancing does not necessarily need a teacher, it needs only a little bit of courage and desire for share and express feelings, thoughts and images. Just dance for people.