Musiikki liikkumisen katalysaattorina / Music as a movement creator

Musiikki muodostuu viidestä peruselementistä. Nämä peruselementit ovat rytmi, melodia, harmonia, soundi (sointiväri) ja dynamiikka. Lisäksi yksilölliseen kokemukseen musiikista vaikuttavat tempo (esitysnopeus), muotorakenne (säkeistöjen, kertosäkeiden ja välisoittojen järjestys), tyylilaji (genre) ja teksti. Sekä nämä peruselementit että musiikki kokonaisuudessaan vaikuttaa ihmiseen fysiologisella, psyykkisellä, emotionaalisella, kognitiivisella, terapeuttisella ja sosiaalisella tasolla.

Fysiologisella tasolla musiikki vaikuttaa esimerkiksi elimistön rytmeihin, sykkeeseen, hengitykseen ja verenkiertoon. Psyykkisiä ja emotionaalisia vaikutuksia ovat muun muassa musiikin herättämät tunnereaktiot. Musiikin terapeuttisia vaikutuksia voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi kivun hoidossa. Kognitiiviset vaikutukset liittyvät musiikin kokemiseen, tulkintaan, ymmärtämiseen, oppimiseen ja muistiin riippumatta siitä, onko ihmisellä musiikkikoulutusta. Lisäksi musiikin aikaansaamat sosiaaliset vaikutukset voivat lisätä yhteenkuuluvuutta, sekä motivoitumista ja sitoutumista harjoitteluun. 

Yksilön sisäiset (rytmiset vasteet ja musikaalisuus) ja ulkoiset (kulttuuri ja ulkomusiikilliset assosiaatiot) tekijät vaikuttavat siihen, kuinka motivoivaksi musiikki koetaan. Parhaimmillaan musiikki rytmittää liikettä ja tukee liikkeen suorittamista. Lisäksi musiikki voi siirtää huomiota raskaaksi koetusta harjoittelusta ja kivusta muihin asioihin. Erilaiset tunnereaktiot ja mielialan kohentuminen innostavat liikkumaan ja auttavat ylläpitämään liikkumismotivaatiota. Riittävällä harjoittelulla on huomattava merkitys sekä taitojen oppimisen että kuntomuutosten saavuttamisen näkökulmasta. Musiikki voi myös auttaa rentoutumaan. 

Musiikin vaikutusmekanismeista tutkimuksissa nousee esiin kolme päähypoteesia: rinnakkaisen prosessoinnin hypoteesi, erilaiset synkronointimekanismit sekä motivaatio- ja mielialahypoteesit. Rinnakkaisen prosessoinnin hypoteesin mukaan sisäisistä ja ulkoisista lähteistä saapuvien ärsykkeiden yhtäaikainen käsittely voi olla sekä tietoista että tiedostamatonta. Käsiteltävänä olevista ärsykkeistä tietoinen huomio kiinnittyy siihen, mikä kyseisellä hetkellä koetaan tärkeimmäksi asiaksi.

Mukautumista kehon ulkoiseen rytmiin kutsutaan tahdistumiseksi. Synkronointimekanismit perustuvat tähän ihmisen tiedostamattomaan kykyyn synkronoida liikkeet musiikkiin tai muuhun rytmiseen ärsykkeeseen. Tahdistuminen on ihmisellä erittäin tarkkaa, eikä vaadi koulutusta, vaikkakin se voi parantua koulutuksen myötä. Oman käsitykseni mukaan rytmi menee parhaiden sisälle korvien kautta!!!

Motivaatio- ja mielialahypoteeseista löytyy kaksi näkökulmaa: musiikin elementtien suorat vaikutukset ihmisen psykofyysiseen toimintaan ja toisaalta vaikutukset musiikin herättämien assosiaatioiden ja muistojen kautta. Motivaatio- ja mielialahypoteeseissa korostuvat hetkelliset tunnereaktiot, mutta myös pidempiaikainen mieliala suhteessa yksilön käyttäytymiseen ja sosiokulttuuriseen taustaan. Esimerkiksi urheilijoilla tämä voi tarkoittaa kilpailua edeltävän vireystilan nostamista tai liiallisen jännityksen vähentämistä musiikin avulla.

Harjoitusintensiteetistä riippumatta sykkeen ja musiikin tempon välillä on todettu olevan suurempi vastaavuus käytettäessä kohtalaisen nopeaa tai nopeaa musiikkia, kun musiikkia käytetään asynkronisesti. Musiikin asynkroninen käyttö tarkoittaa, että liikettä ei rytmitetä musiikin mukaan ja musiikilla on ensisijaisesti motivoiva vaikutus. 

Musiikin "nopeahkosta" temposta annetut suositukset näyttävät vuosien saatossa kipuavan koko ajan ylöspäin. Vielä 1990-luvun lopulla nopeana pidettiin tempoa 120 bpm. Harjoittelussa, joka tapahtuu 70 % teholla maksimaalisesta aerobisesta kapasiteetista, suositeltiin tempoja 115-125 bpm. Nykyisten tutkimusten valossa nopeahko tempo tarkoittaa 125-140 bpm, ja tutkimusten aikana nopea tempo koetaan liikuntaharjoittelun aikana paremmaksi kuin hidas. Nopeatempoisen, motivoivan musiikin on todettu vaikuttavan fysiologiseen vireystasoon kohottavasti muun muassa positiivisten tunne-elämysten välityksellä.

Kun musiikkia käytetään liikkumisen yhteydessä synkronisesti, musiikin elementeistä korostuvat ennen kaikkea musiikin tempo ja rytmi. Harjoitusten erilaisissa osissa on syytä käyttää kuhunkin harjoitukseen sopivaa musiikkia, esimerkiksi reipaaseen menoon, kuten hölkkään tai juoksuun soveltuvat nopeat tempot 160-185 bpm, kävelyyn 105-120 bpm ja lihaskuntoharjoitteluun 40-90 bpm liikkeen suoritusnopeuden mukaan. Musiikin elementtien vaikutuksesta liikkumiseen olen kirjoittanut jo aiemmin, ja pääset lukemaan postauksen TÄSTÄ.

Erityisesti ryhmäliikunnassa myös musiikin muotorakenteella, kappaleen eri osien välisellä järjestyksellä ja osien kestolla on keskeinen merkitys. Yhdistettäessä liikettä ja musiikkia liikkeen vaihtaminen toiseen on luontevinta samaan aikaan, kun musiikissa tapahtuu jokin muutos. Liikkeen vaihtumisen ennakointi erilaisin tavoin pitää mielenkiintoa yllä: sanalliset ohjeet, toistojen laskeminen sekä ennen kaikkea musiikin kuuntelu ja erilaisten osien tunnistaminen kuulemastaan luovat rungon, jonka sisällä erilaisia liikkeitä voidaan tehdä ja varioida. Kannattaa muistaa, että musiikin luonne vaikuttaa tapaan, jolla liike suoritetaan.

Liikkujan näkökulmasta musiikkia voidaan käyttää erilaisin tavoin. Reseptiivisessä tilanteessa osallistuja on vastaanottajana näennäisen passiivisessa roolissa. Tällainen musiikinkäyttötilanne voi olla esimerkiksi rentoutuminen harjoituksen lopuksi. Reproduktiivisessa tilanteessa osallistuja on aktiivinen ja tuottaa liikettä annetun ohjeen tai mallin mukaisesti. Useimmat ryhmäliikuntatilanteet ovat tällaisia: ohjaaja näyttää "mallisuorituksen" tai antaa sanalliset ohjeet liikkeiden suorittamiseksi ja osallistujat toistavat ne ehkä sen enempää ajattelematta... Produktiivinen tilanne eroaa edellisestä siten, että osallistuja on aktiivinen ja luova. Osallistuja saattaa saada ohjeet toimintaan, mutta luo liikettä omista lähtökohdistaan ja tekee annettujen raamien puitteissa jotakin uutta, ennen näkemätöntä ja ainutlaatuista. Musiikin produktiivista käyttöä liikkumisen yhteydessä voivat olla esimerkiksi erilaiset luovan liikkeen ja/tai tanssin harjoitukset sekä terapiatilanteet.

Ohjaajan rooli on ryhmäliikunnassa keskeisessä asemassa, kun musiikkia käytetään liikkeen katalysaattorina. Aihe on kuitenkin kokonaisuudessaan niin laaja, että ehkä teen siitä myöhemmin oman postauksensa! Totean vain, että ainakin itselleni on kovasti merkitystä sillä, miten ohjaaja kannustaa työskentelemään hieman enemmän, hieman kovempaa ja hieman pidempään...
  

Briefly in English

Music as a movement creator 

The basic elements of the music are rhythm, tune (melody), chords (harmony), sound, and dynamics which are influenced by tempo, structure, genre and lyrics. These basic elements and music have a physiological, psychological, emotional, cognitional, therapeutic, and social influences to listener regardless of understanding theory of the music.

It is possible that music changes heartbeat, breathing rate, and circulation. Music also have an effect on feelings and experience of pain. Practice, interpret, understanding, learning, and memory are a huge part of an action in the brain. Further, motivation, adherence to a training program, and fellowship with others might be influenced by music.

Internal factors, such as rhythm response and musicality, and external factors, like cultural impact and association influence to the motivational qualities of music. The motivational qualities of music in exercise and sport settings might have a response to arousal control, reduced RPE, greater work output, improved mood, and flow state.

The most popular mechanisms of action with music are hypothesis of parallel processing, synchronization hypothesis, and motivational/mood hypothesis. According to the hypothesis of parallel processing a series of stimuli is processed in order to increase the focus of interpretation to what at any given time seem to be the most important. The synchronization hypothesis let us suggest that the rhythmic response is responsible for making us going further and finishing the task in the minor time. The motivational/mood hypothesis focus on the use of music as an ergogenic opportunity, specifically in changes in affective state and mood during exercise. 

The most important elements of music are the rhythm and tempo when movements are synchronized to music in sport and exercise settings. I’ve posted about the elements of the music earlier, and you can read the post HERE. Relationship between exercise heart rate and music tempo seems to correlate better when music is used asynchrony and music’s tempo is quite high, i.e. 125—140 bpm, regardless of exercise intensity. 

During aerobic exercise groups the music can be used in different ways. From the perspective of the group member, the use of music can be receptive (passive, receiving), reproductive (active, dynamic), or productive (active, creative). The receptive function might be something like relaxing, the reproductive function like doing movements as instructed, and productive function might create something new, free movements and motion. 

We can see that there are both individual and situational factors which have an effect on experience of music and exercise. However, I would like to raise up the question of the meaning of group leader or teacher. For me it is not the same who leads a class step-by-step to do a bit more, a bit harder, and a bit longer…

Lähteet / Refefences:

Bigliassi et al. Music: a psychophysiological aid to physical exercise and sport. Arch Med Deporte 2013;30(5):311-320.

Hutchinson et al. See Hear: Psychological effects of music and music-video during treadmill running. Ann Behav Med. 2014;49(2):199-211.

Jones et al. Can high-intensity exercise be more pleasant? Attentional dissociation using music and video. JSEP 2014;36:528-541.

Karageorghis et al. Music in the exercise domain - a review and synthesis part I. Int Rev Sport Exer Psych. 2012;5(1):67-84.

Karageorghis et al. Revisiting therelationship between exercise heart rate and music tempo preference. Res Q Exerc Sport 2011;82(2):274-284. 

Laukka & Quick. Emotional andmotivational uses of music in sports and exercise: A questionnaire study amongathletes. Psychology of Music 2013;41(2):198-215.

Madison et al. Physical and psychological effects from supervised aerobic music exercise. Am J Health Behav. 2013;37(6):780-793.

Murrock & Higgins. The theory of music, mood and movement to improve health outcomes. J Adv Nurs. 2009;65(19):2249-2257.

Tuominen. Musiikki fysioterapeutin työvälineenä. Opas musiikin käyttöön. Pirkanmaan ammattikorkeakoulu. Tampere, 2008.