Suomen lääkärilehdessä (2012) julkaistussa artikkelissaan "Musiikkia aivoille läpi elämän" Särkämö ja tutkimusprofessori Minna Huotilainen käyvät läpi musiikin aikaansaamaa "aivomyrskyä" käsitellen asioita, joita kuvantamistutkimuksissa on selvinnyt terveiden aivojen tavasta käsitellä musiikkia. Musiikki on siitä erikoinen ilmiö, että se aktivoi lähes kaikkia tunnettuja aivoalueita: jo pelkästään äänen akustisten peruspiirteiden (muun muassa korkeus, kesto ja voimakkuus) sekä musiikin "korkeampien" piirteiden (esimerkiksi harmonia, intervallit ja rytmi) kuuleminen saa värikkäät aivokuvat hehkumaan. Kun musiikkia vielä seurataan ajassa, aktivoidaan työmuistia ja tarkkaavaisuutta, musiikin tunnistaminen ja muistojen mieleenpalaaminen herättelevät semanttisen ja episodisen muistin toimimaan, voipa musiikki herätellä vielä tunne- ja mielihyväkeskustakin... Musiikin kuuntelu aktivoi automaattisesti myös motorista aivokuorta puhumattakaan tilanteesta, kun musiikin mukana aletaan liikkua tai musiikkia tuotetaan soittaen ja/tai laulaen.
Musiikin kuntouttava vaikutus liittyy vahvasti musiikin laaja-alaiseen ja hajautettuun prosessointiin aivoissa. Tämä prosessointi on sidoksissa myös useiden tunne- ja vireystilaa säätelevien neurokemiallisten järjestelmien toimintaan. Mielihyvää, palkitsevuuden tunnetta ja motivaatiota parantavat dopamiini (aivojen hypotalamuksen tyvitumakkeissa tuotettu, keskushermoston välittäjäaineena toimiva hormoni) sekä opioidit (elimistön tuottamat endorfiinit, "mielihyvähormonit"), joita vapautuu esimerkiksi musiikin kuuntelun ja (pitkäkestoisen) liikunnan aikana. Kortisolin ja noradrenaliinin erittyminen vaikuttavat stressin kokemiseen ja vireystilan säätelyyn. Kortisoli on hormoni, jota erittyy lisämunuaisen kuoresta. Fyysinen, psyykkinen ja henkinen rasitus nostavat kortisolin tuotantoa, joten se on saanut paljon puhuvan lisänimen "stressihormoni". Edellä mainittujen lisäksi myös oksitosiinin, ihmisten välistä luottamusta lisäävän "kiintymyshormonin" tuotanto lisääntyy muun muassa musiikin kuuntelun yhteydessä.
Musiikin harrastamisen ja musiikki-instrumentin soittamisen on tutkimuksissa todettu olevan yksi vaativimmista toiminnoista, joita aivot joutuvat organisoimaan. Aivojen kannalta soittamiseen liittyy monimutkaisten symbolisten merkkijärjestelmien (siis nuottien) hallintaa ja muuntamista liikkeiksi, liikkeet puolestaan vaativat sekä karkea että hienomotoristen toimintojen harjoittelua ja motoristen taitojen hallintaa. Kun kuulo- ja tuntoaistin kautta saatavaa palautetta käsitellään, harjaantuvat paitsi sävelkorva ja rytmitaju, myös liikkeiden hienosäätö. Pitkien kappaleiden ulkoa opettelu ja muistaminen ovat mitä parhainta dementian ehkäisyä. Lisäksi improvisointi, emotionaalinen ja luova tulkinta sekä muiden kanssa yhdessä soittaminen vahvistavat eri aivoalueiden välistä yhteistyötä.
Aivotutkimusten mukaan musiikin harrastaminen laajentaa useita aivokuoren alueita, saa aikaan myönteisiä muutoksia harmaassa aineessa ja muokkaa valkean aineen ratoja aivoissa. Kuulo-, liike- ja tuntoaivokuoren sekä otsalohkon alueet laajentuvat. Eri aivoalueita yhdistävät radat lisääntyvät ja aivoalueiden toiminta tehostuu. Käytännössä nämä muutokset tarkoittavat sitä, että musiikkiharjoittelu kehittää sekä äänten erottelua kuuloaivokuorella että äänten varhaista käsittelyä aivorungossa. Lisäksi motorisen aivokuoren toiminta tehostuu ja sormien edustus kortikaalisella tuntoaivokuorella lisääntyy. Soittoharjoittelu kehittää myös tarkkaavuutta ja toiminnanohjausta, päättelyä, muistia, kielellisiä ja matemaattisia kykyjä sekä avaruudellista hahmottamista.
Eli jos et siis vielä soita, aloita nyt! Viiden vuoden seurantatutkimuksessa säännölliset musiikkiharrastukset, kuten soittaminen ja tanssiminen, olivat yhteydessä pienentyneeseen riskiin sairastua dementiaan yli 75-vuotiailla terveillä vanhuksilla!
Briefly in English
What do we know about an effect of a music in the brain?
During our education day Music offers many possibilities for health related exercise groups in the UKK Institute, Docent Teppo Särkämö (PhD, psychology) talked about an effect of a music in the brain. It is amazing how many different things happens when listening to music.
In his article "Music for the brain throughout life" (written with Professor Minna Huotilainen), he explains effects, different things which comes true in the brain when listening to music. Listening to music activates almost every known area in the brain. Acoustic features of sound (i.e., frequency, duration, and intensity) and basic elements of music (i.e., harmony, intervals or melody, and rhythm) will be found as a colorful spot in the picture of the brain. When music is followed in time, memory and attention are activated. Also emotions, mood control, and motor skills get a powerful stimulus.
This stimulus and process is bound to a mechanism of neurochemical system in the brain. Dopamine functions as a neurotransmitter, and together with opioids it regulates pleasure, a sense of reward, and motivation. Cortisol and norepinephrine are related to stress and arousal. The role of oxytocin is seen not only in various behaviors and social recognition but in pleasure and social affiliation when listening to music, too.
Playing an instrument is the one of the most demanding action that the brain is compelled to organize. Managing the complex symbolic sign system (i.e., written music) and changing it into a movement requires motor skills, musical ear and sense of rhythm, as well as episodic and semantic memory. Trying to remember and play a long piece of music is the best way to prevent dementia! Furthermore, improvisation, emotional and creative interpretation, and playing together with others are creating connections between different brain areas stronger.
In conclusion, if you don't play any instrument yet, it is time to start! During five year follow-up study was found that making music, for example playing an instrument or dancing, for the joy of it, has been associated with a lower risk of dementia.
Lähteet / References:
Särkämö T. Mitä tiedämme musiikin vaikutuksesta aivoihin? Luento Terveysliikunnan syyspäivässä, Musiikin monet mahdollisuudet terveysliikuntaryhmissä 19.11.2015. UKK-instituutti, Tampere.
Särkämö T & Huotilainen M. Musiikkia aivoille läpi elämän. [English summary: Music for the brain throughout life]. Suomen lääkärilehti 2012;67(17):1334-1339a.
Verghese et al. Leisure activities and the risk of dementia in the elderly. New Engl J Med. 2013;348(25):2508-2516.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti