Musiikin kuuntelu käynnistää aivoissa useita erilaisia auditiivisia, kognitiivisia, emotionaalisia ja motorisia prosesseja. Musiikki aktivoi aivoalueita paitsi kuuloaivokuorelta myös ohimo-, otsa- ja päälakilohkoilta sekä pikkuaivoista ja limbisen järjestelmän alueilta. Musiikin vaikutus liikkumiseen perustuu vahvasti rytmiin, sillä rytmi ja liike ovat oleellinen osa musiikkia. Jopa passiivinen musiikin kuuntelu aktivoi liikeaivokuorta.
Musiikillisten piirteiden, kuten rytmin käsittely edellyttää monimutkaista analysointia, joka aktivoi otsalohkon, ohimolohkon yläosan ja päälakilohkon alueita. Ihminen on yksi harvoista (eläin)lajeista, joka automaattisesti ja tiedostamattaan tahdistuu ulkoiseen rytmiin esimerkiksi naputtamalla jalkaa musiikin rytmiin. Tähän liittyy vahvasti liikkeiden säätely, joka aktivoi liike- ja tuntoaivokuorta, tyvitumakkeita ja pikkuaivoja. Musiikin tahdittama tasainen rytmi ja liikunnan "steady state" -taso (samanlaisena säilyvä teho) auttavat liikkumaan taloudellisemmin ja säästämään energiaa.
Musiikin koetaan usein lievittävän kipua ja vaikutuksen arvellaan perustuvan siihen, että musiikin kuuntelu suuntaa huomiota muihin asioihin kuin kivun kokemukseen. Musiikin ja tekstin seuraaminen vaatii tarkkaavaisuus- ja työmuistijärjestelmän toimintaa. Nämä järjestelmät aktivoivat aivojen etuotsa- ja päälakilohkoa sekä pihtipoimua. Lisäksi tutun musiikin tunnistaminen liittyy semanttisen ja episodisen muistin aktivoitumiseen, jolloin hippokampuksen, ohimolohkon keskiosan ja päälakilohkon alueella alkaa tapahtua...
Tunteisiin, mielihyvään ja palkitsevuuteen liittyvä mesolimbinen järjestelmä (syvät aivoalueet) vaikuttaa esimerkiksi kokemukseen liikunnan kuormittavuudesta. Musiikki voi vähentää kuormittuneisuuden tunnetta tai lisätä harjoitteluun energialatauksen, boostin, joka auttaa jaksamaan uupumisesta huolimatta. Mesolimbinen järjestelmä vaikuttaa omalta osaltaan myös autonomisen hermoston sekä immuuni- ja hormoonitoiminnan säätelyyn.
Musiikkia kuunneltaessa dopamiinin on todettu olevan yhteydessä mielihyvän kokemuksiin ja tunteiden säätelyyn. Endorfiinin lisääntynyt määrä puolestaan yhdistetään epätodellisen keveyden ja vaivattomuuden tunteeseen, "juoksijan taivaaseen". Runner’s high viittaa tuntemukseen, jossa pitkäkestoinen ja raskas, yksitoikkoinenkin (juoksu)harjoitus saa aikaan nautintoa.
Teoria musiikista, mielialasta ja liikkeestä yhdistää musiikin aikaansaamat psykologiset ja fysiologiset vasteet keinoksi lisätä fyysistä aktiivisuutta. Teorian mukaan musiikki vaikuttaa mielialaan ja toimii vihjeenä liikkeen aloittamiselle. Musiikki saattaa tehdä liikkumisesta nautittavampaa ja tätä kautta lisätä sitoutumista harjoitteluun. Harjoittelu puolestaan vaikuttaa aivojen mielihyväjärjestelmien toimintaan parantamalla hermoratojen, välittäjäaine- ja säätelyjärjestelmien toimintaa. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta terveysmittarit, kuten paino, verenpaine, verensokeri sekä sydän- ja verisuonitautien riskitekijät tai elämänlaatu voivat parantua.
Breifly in English
How does music drive us exercise?
Psychological and physiological responses to music can increase physical activity and improve health outcomes. A neuroimaging have shown how huge stimulus music can be for the brain. Music brings into operation not only auditory cortex but also the regions of temporal, frontal, parietal, cerebellar, and limbic brain areas. Auditory perception, syntactic and semantic processing, attention and memory, as well as emotion and mood control, and motor skills wake up when listening to music. So, how does music drive us exercise?
The rhythm of music provokes the control of movements syncrony and, the motor and somatosensory cortex, the basal ganglia, and cerebellum are activated while listening to music. Keeping a steady state and regular tempo the time signal of music helps to move efficiently and save energy. Human is the one of the few species which moves to the external rhythm by synchronizing correctly and unconsciously.
Music eases the pain of working out by activating kognitive, emotional, and motor processes which shift the focus away from body. It is often said that music gives you something to concentrate on other than pain. Following the music and lyrics requires a control of the prefrontal cortex, parietal lobe, and cingulate gyrus. In addition, recognizing a familiar music turns on hippocampus and a middle part of the temporal lobe, areas which are connected with memory.
Music can reduce perception of exhaustion during a moderate workout which is a part of the emotions, delight, and feeling of rewards. Another side of this is an extra boost music can give for exercise. The mesolimbic system, e.g. deep brain areas, regulates these experiences. It has an influence on the autonomic nervous system as well as immune and endocrine system. Dopamine is connected with a strong feeling arouse by music and endorphin is behind of a "runner's high" during long-lasting workout.
The theory of music, mood, and movement combines the psychological and physiological responses of music to increase physical activity. The theory proposes that music may alter mood and is a cue for movement. Music may make physical activity more enjoyable which helps adherence to exercise. Exercise may increase functioning in the reward system of brain in which neural pathways, neurotransmitters, and regulatory systems work in synergy. These things together lead to improved health outcomes of weight, blood pressure, blood sugar and cardiovascular risk factor management, and improved quality of life in the long run.
Lähteet / References:
Murrock, CJ & Higgins, PA. The theory of music, mood and movement to improve health outcomes. J Adv Nurs 2009;65(10):2249-2257.
Saanijoki T. Liikunnan mielihyvän biologia - endorfiinihumalahakuista hölkkää? Liikunta & Tiede 2015;52(4):50-53.
Särkämö, T & Huotilainen, M. Musiikkia aivoille läpi elämän. [English abstract: Music for the brain thoroughout life]. Suomen Lääkärilehti 2012;67(17):1334-1339.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti