Kesäkuun alkupuolella julkaistun tutkimuskatsauksen perusteella, mutkat suoraksi vetäen, ulkona liikkuminen todella vaikuttaa lasten fyysiseen aktiivisuuteen. Mitä enemmän ulkoiluaika lisääntyi, sitä enemmän kasvoi myös kohtuutehoisen ja rasittavan fyysisen aktiivisuuden määrä. Rasittavan liikkumisen lisääntyminen vaikutti olevan riippumatonta vuodenajoista, mikä on meille pohjoisen asukeille hyvä asia! Ulkoiluun käytetyn ajan lisääminen vaikuttaa positiivisesti myös terveyteen.
Mikä tahansa liikkuminen tai ulkona vietetty aika ei kuitenkaan riitä terveyshyötyjen saavuttamiseen. Kesäkuussa julkaistun Aggion ym. tutkimuksen perusteella paikallaan olo tulisi korvata mieluummin kuormittavalla kuin kevyellä fyysisellä aktiivisuudella. Myös kevyen fyysisen aktiivisuuden vaihtaminen selvästi kuormittavampaan aktiivisuuteen lisää liikkumisesta saatavia terveyshyötyjä. Aggion ym. tutkimuksessa fyysistä kuntoa ja terveysvaikutuksia mitattiin muun muassa rasvaprosentilla, vauhdittomalla pituushypyllä, käden puristusvoimalla ja liikkuvuustesteillä sekä uloshengityksen huippuvirtausta (peak expiratory flow, PEF) mittaamalla.
Haasteina ovat sisällä vietetyn ajan lisääntyminen, liialliset läksyt ja musiikkiharrastukset. Näistä viimeisin tietysti särähtää pahasti korvaan, kun kyseessä on muuten hyvä harrastus. Lisäksi vanhemmat rajoittavat lasten liikkumista selvästi useammin sisällä kuin ulkona. Lasten vapaata leikkimistä ja liikkumisen määrää tulisikin pystyä lisäämään sekä sisätiloissa että ulkona.
Tutkimuskatsauksen tiivistelmän mukaan 3-12-vuotiaiden lasten pidempi ulkoiluaika on positiivisessa suhteessa fyysiseen aktiivisuuteen ja negatiivisessa suhteessa liikkumattomuuteen tai paikallaan oloon. Ulkoiluajan lisääntyminen lisää fyysistä aktiivisuutta riippumatta lapsen sukupuolesta, ikäryhmästä ja ulkoilun kontekstista (vapaa aika ja/tai ohjattu liikunta).
Briefly in English
The relationship between outdoor time and physical activity in children
The systematic review, published in June, examined the relationship between outdoor time and physical activity, sedentary behavior, and fitness in children aged 3-12 years. It was found that outdoor time was positively related to physical activity. Physical activity was 2.2 to 3.3 times higher outdoors than indoors. Also sedentary time was lower when childeren were outdoors.
In both summer and winter months higher amounts of outdoor time increased higher amounts of moderate-to-vigorous physical activity. Reviewers found that time spent oudoors was associated with improved movement behavior and fitness outcomes when compared with time spent indoors. More physical activity and less sedentary behavior was found in both sexes, all age groups, and different context (leisure time and directed).
According to Aggio et al. study, also published in June, moderate-to-vigorous physical activity was positively associated with body fat %, horisontal jump distance, and flexibility. Sedentary time and time spent in light physical activity were not associated with health and fitness outcomes. Findings of the study showed that replacing sedentary time with light intensity activity has no beneficial effect. On the other hand, replacing sedentary time or light intensity physical activity with an equivalent amount of moderate-to-vigorous physical activity, positive health and fitness outcomes was found.
Parents have an important role for childrens activity. Structured indoor achievement oriented activities, such as excessive homework or playing an instrument, seem to replace children's oudoor time. However, free outdoor time and unstructured outdoor play was higlighted as a means of promoting healthy active living.
Lähteet / References:
Aggio D, Smith L, Hamer M. Effects of reallocating time in different activity intensies on health and fitness: a cross sectional study. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 2015;12:83. DOI 10.1186/s12966-015-0249-6
Gray C, Gibbons R, Larouch R, et al. What is the relationship between outdoor time and physical activity, sedentary behaviour, and physical fitness in children? A systematic review. International Journal of Environmental Research and Public Health 2015;12:6455-6474. DOI 10.3390/ijerph120606455
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti