Teknologian kehittyminen on mahdollistanut musiikin kuuntelun varsin korkeatasoisilla laitteilla liikkumisen aikana. Juoksijat myös lataavat eri palveluista itselleen sopivaa musiikkia, etsivät yhä uusia biisilistoja lenkkiensä tueksi sekä keskustelevat ja kiistelevätkin siitä, mitkä ovat parhaiten juoksuun sopivia kappaleita. Mihin musiikilla voidaan juoksussa vaikuttaa?
Tempoltaan juoksurytmiin sopivan musiikin on todettu parantavan 400 m:llä noin 73 s juoksuaikaa keskimäärin 0,5 s verrattuna juoksuun ilman musiikkia riippumatta siitä, koetaanko musiikki motivoivaksi vai ei. Simpsonin ja Karageorghiksen tutkimuksessa 400 m:n testijuoksujen aikana kuunnellut kappaleet olivat Planet Funkin "Chase the sun" (128 bpm) ja Musen "Starlight" (120 bpm). Tutkimuksessa kappaleista käytettiin versioita, joiden tempot vastasivat juoksijoiden askeltiheyttä (135-140 bpm).
Tavallisille tallaajille suositellaan usein lenkille musiikkia jonka tempo vaihtelee 80-90 bpm (iskun aikana askelpari eli askel kummallakin jalalla) tai 160-180 bpm (yksi askel jokaiselle iskulle). Jos askel rullaa kevyesti ja nopeasti, tempot voivat olla selvästi nopeampiakin. Toisaalta esimerkiksi maastossa juostessa askeltiheys voi vaihdella paljon verrattaessa vaikka tiukasti tikattavaa ylämäkeä rentoon tasamaajuoksuun tai polulla juoksemista hiekkatiehen. Myös yksillölliset ominaisuudet ja juoksijan mittasuhteet vaikuttavat askeltiheyteen.
Itsensä psyykkaaminen on varmasti yksi keskeisimmistä syistä käyttää musiikkia (juoksu)harjoittelun tukena. Motivoivaksi koettu musiikki vaikuttaa positiivisesti mielialaan ja voi joidenkin tutkimusten mukaan vähentää submaksimaalisella teholla koettua kuormitusta jopa lähes 10 %. Kovemmilla tehoilla musiikki ei tutkimusten mukaan näyttäisi vaikuttavan koettuun kuormitukseen, mutta on mahdollista, että musiikki tai muu rytminen signaali motivoi jatkamaan harjoitusta kuormituksesta huolimatta.
Boodin ym. 2013 tutkimuksessa todettiin, että uupumukseen asti juostussa testissä jaksettiin juosta kauemmin lähellä maksimaalista tasoa musiikkia kuunneltaessa kuin ilman musiikkia. Tutkimuksessa kuunneltua musiikkia nopeutettiin teknisesti vastaamaan juoksijan askeltiheyttä, mutta askelluksen rytmittämisen osalta metronomilla päästiin jopa tarkempaan lopputulokseen! Loppupäätelmän mukaan motivoiva musiikki sopivalla sykkeellä auttaa juoksijaa kuitenkin työskentelemään kovempaa (motivoivat ominaisuudet) ja tehokkaammin (rytmiset ominaisuudet), mitkä tekijät yhdessä parantavat suoritusta.
Jos siis musiikin kuuntelu tuntuu luontevalta osalta omaa juoksuharrastusta, kannattaa käyttää aikaa itseä motivoivan ja juoksua rytmittävän musiikin etsimiseen. Erilaisia tempoja ja vieraampiakin musiikin lajeja kannattaa kokeilla rohkeasti!
PS. Run to the beat on Lontoossa järjestettävä juoksutapahtuma, jossa musiikkia voi kuunnella koko juoksukilpailun ajan. Tapahtumaan osallistuu nimekkäitä artisteja ja järjestäjät lupaavat musiikin rytmittävän ja motivoivan juoksijoita saavuttamaan tavoitteensa. Viime vuonna matkalle osallistui noin 12 500 juoksijaa.
Briefly in English
Run to the beat
People's tendency to respond to music is based on rhythmical and temporal qualities of music. The most famous run with music might be Haile Gebreselassie's world record in 1998, when he was synchronizing his steps to "Scatman" (138 bpm) by John Paul Larkin. Also Paula Radcliffe, marathon world record (2:15:25, London 2003) holder, has told music psyches her up and helps her to do a much harder workout. And all of us have seen Usain Bolt listening to music before start. How the music can affect during running?
According to Simpson and Karageorghis synchronous music results in better performance than no-music control on 400-m sprint. About 73 second finish time seemed to be 0.5 s better with music than without regardless of the motivational qualities of the music. Music used were "Chase the sun" by Planet Funk and "Starlight" by Muse, both characterized by tempo fitted for the stride frequency of the participants (135-140 bpm).
Equally important, motivational qualities of music have the most positive influence on affect and mood. According to Bood et al. "acoustic stimuli may have enhanced running performance because runners worked harder as a result of motivational aspects and more efficiently as a result of auditory-motor synchronization". By researchers time to exhaustion was longer with both music and metronome condition compaired to no acoustic stimuli, but motivational music reduced the most perceived exertion of sub-maximal running intensity.
To end up with "Run to the beat" running event in London. There have been more than 12,500 runners last year. Many DJ's and artists helped runners by music to keep the rhythm and motivation during the run.
Lähteet / References:
Bood RJ, Nijssen M, van der Kamp J, Roerdink M. The Power of Auditory-Motor Synchronization in Sports: Enhancing Running Performance by Coupling Cadence with the Right Beats. PlosOne 2013:8(8):e70758.
Karageorghis CI & Terry PC. The psychological, psychophysical and ergogenic effects of music in sport. A review and synthesis. In Sporting Sounds, Relationships between sport and music. Edited by Bateman, A & Bale, J. 1st edition, 2009. Routledge, Taylor & Francis Group, London. Pages 13-36.
Simpson SD & Karageorghis CI. The Effects of Synchronous Music on 400-m Spring Performance. Journal of Sports Sciences 2006:24(10)1095-2002.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti