Musiikkia ja tutkimusta / Music and research

Kesäkuun alussa Turussa järjestetyssä konferensissa "Childhood in Everyday Life" oli lukuisia mielenkiintoisia esityksiä. Tähän postaukseen lainaan iranilaisen Azadeh Okhovatin abstraktin (suomennos on minun käsialaani) lasten musiikkikokemuksista. Alla on linkki graduun, johon esitys perustui - kannattaa käydä lukemassa!

Aikaisempien tutkimusten perusteella länsimaiset tuutulaulut ja lastenlaulut ovat enimmäkseen duurissa. Lapset liittävät käsitteisiin jo varhain stereotyyppiset määritelmät iloinen/positiivinen duuri ja surullinen/negatiivinen molli. Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida samaa aihetta Suomessa ja Iranissa, joissa kummassakin suurin osa tuutulauluista on molli-sävellajissa. Keskeisenä tutkimuskysymyksenä on selvittää kulttuurisen taustan ja sävellajin vaikutusta lasten kokemuksiin musiikin emotionaalisista vasteista.

Tutkimukseen osallistui 5-8-vuotiaita lapsia (n=44) ja äitejä (n=39) Suomesta ja Iranista. Osallistujat täyttivät taustakyselyn ja heille esitettiin kysymyksiä kahdestatoista suomalaisesta ja iranilaisesta musiikkinäytteestä. Musiikkinäytteet olivat duurissa tai mollissa ja ne edustivat kolmea erilaista tyylilajia.

Tutkimuksen päätuloksena voidaan todeta, että iranilaiset lapset kokivat olonsa positiivisemmaksi (iloiseksi tai rentoutuneeksi) kuin suomalaiset lapset kuullessaan mollissa olevaa musiikkia. Äitien välillä tällaista eroa ei ollut. Lisäksi iranilaiset lapset pitivät molli-sävellajia suomalaislapsia parempana. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös musiikin tuttuutta ja musiikkimieltymyksiä. Nämä tulokset osoittavat, että varhainen musiikkialtistus vaikuttaa myöhempiin emotionaalisiin vasteisiin, siis siihen, kuinka musiikki koetaan. 

Briefly in English

Music and research

Azadeh Okhovat from Iran had her oral presentation "Children's Perception of Emotion in Music: A Cross-Cultural Study" during the second day in Childhood Conference at the beginning of June. In the current post I borrow her abstract from very interesting master's thesis. 

Previous research revealed that Western lullabies and children’s songs are mostly in the major mode, and children demonstrate a positive-major/negative-minor connotation that conforms to the conventional stereotype. The aim in this current study is to analyze the same topic in Finland and Iran where most lullabies are in the minor mode. The overarching question addressed is whether or not cultural background and the music mode, a child tends to be exposed to early in life affects later emotional responses to different music modes.

Quantitative data was obtained from 5-8-year old children (n=44) and mothers (n=39) in mentioned countries. Background questionnaire and questions about twelve Finnish and Iranian music excerpts representing two modes and three genres were asked from participants.

The main significant results show that Iranian children feel more positive (happy or relaxed) in response to the minor music than Finnish children, while Iranian and Finnish mothers both feel contentment in response to minor. In addition, unlike the Finns, Iranian children prefer to listen to the minor mode. These results demonstrate important effects of early music exposure on later emotional responses to music. Moreover, in this study, music familiarity and music preferences were assessed in both nationalities.  


Lähteet / References:

Azadeh Okhovat, 2015.
Children's Perception of Emotion in Music (A Cross-Cultural Study). Master's Thesis. You can read the whole thesis on pages https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/47843

Lapsikonferenssia odotellessa / Waiting for VII Conference on Childhood Studies

Turussa järjestetään kesäkuun ensimmäisellä viikolla lapsitutkimukseen keskittyvä konferenssi, jonka teemana on lapsuus jokapäiväisessä elämässä. Konferenssi tarjoaa eri alojen tutkijoille mahdollisuuden verkottua yhteisen teeman ääressä. Pääotsikkojen alle mahtuu runsaasti näkökulmia, joista leikin, liikunnan ja vapaa-ajan lisäksi itseäni kiinnostavat eniten hyvinvointi ja terveys, sosiaaliset suhteet, kasvatus ja koulutus, sekä kulttuuriin ja mediaan liittyvät aiheet.

Moving Sound -pilottitutkimuksen abstrakti hyväksyttiin suullisiin esityksiin ja minulla on vielä viikon verran aikaa viimeistellä puheitani. Musiikin ja liikunnan suhteen on - hämmästyttävää kyllä - tutkittu enimmäkseen nuoria aikuisia ja lapsiin liittyvä tutkimus on vähäistä. Kiinnostuneena odotan, josko konferenssista löytyisi jotakin omaan alaani liittyvää tai edes sitä sivuavaa tutkimusta.

Musiikki on ollut osa kulttuuria ja lasten leikkiä läpi historian kulun. Tanssin on sanottu olevan kehon kieli, liikettä musiikin kanssa ja osa inhimillistä kulttuuria. Tutkimusten mukaan päiväkoti-ikäisten lasten suosituimpia musiikkiin liittyviä aktiviteettaja ovat liikkuminen musiikin mukana (siis esimerkiksi tanssiminen), laulujen laulaminen ja eri soitinten soittaminen. Toisaalta, vanhemmille tehtyjen kyselyiden perusteella näyttää siltä, että lapset pitävät enemmän musiikin kuuntelusta, laulamisesta ja musiikin mukana liikkumisesta kuin soittoharjoittelusta.

Kuten jo mainitsin, musiikin hyötyjä liikkumisen ja urheilun yhteydessä on tutkittu pääosin aikuisilla. Näissä tutkimuksissa on todettu, että motivoiva musiikki voi muuttaa tunnetiloja, vähentää koettua kuormitusta, parantaa energiatehokkuutta ja liikunnan tehoa. Lasten osalta tutkimukset keskittyvät usein erilaisista vammoista ja/tai sairauksista kärsivien lasten liikuntaohjelmiin, joissa musiikkia käytetään rytmittämään liikettä, musiikkiliikuntaan, musiikin kuunteluun ja motivoimaan lapsia liikkumaan. Tutkimuksissa on todettu, että musiikki voi lisätä myös lapsilla liikkumisen intensiteettiä ja parantaa motoristen taitojen oppimista.

Nykyisissä tutkimuksissa on lisääntyvässä määrin otettu mukaan fyysisen aktiviisuuden ja paikallaanolon objektiivinen mittaus liikemittareilla. Näiden tutkimusten perusteella lapset liikkuvat yhä vähemmän ja paikallaanolo lisääntyy hälyttävästi. Suomalaisista lapsista alle puolet täyttää terveysliikuntasuosituksen, jonka mukaan lasten tulisi liikkua reippaasti ja rasittavasti ainakin tunti päivässä. Ja lapsen kasvaessa määrä vain vähenee.

Noin puolet suomalaislapsista ja nuorista osallistuu ohjattuun urheilutoimintaan kouluajan ulkopuolella. Vain kolmasosa lapsista harrastaa liikuntaa koulun tai urheiluseuratoiminnan ulkopuolella. Liikkuminen ja fyysinen aktiivisuus ei välttämättä tarvitse koulua tai urheiluseuraa, mutta suhtaudun nyky-yhteiskunnassa hieman skeptisesti väitteeseen, jonka mukaan lapset luonnostaan liikkuisivat paljon tai edes riittävästi. Eivät liiku, kun ruutuaika lisääntyy ja kaikkialla - päiväkodeista alkaen - lapsia ohjataan olemaan hiljaa ja paikoillaan.

Aktiivisten tietokone- ja videopelien (exergame) pelaamisen on todettu lisäävän energiankulutusta, sykettä, aineenvaihduntaan ja fyysistä aktiivisuutta, kun pelaamista on verrattu lepotilaan tai passiivisiin peleihin. Todisteet niiden vaikutuksesta terveysindikaattoreihin kuten kehon painoindeksiin (BMI), vyötärönympärysmittaan tai sydän- ja verenkiertoelimistön terveyteen ovat kuitenkin epäyhtenäisiä ja ristiriitaisiakin.

Tutkimuksissa ja arkielämässä on haasteellista erottaa ja tutkia normaaliin elämään kuuluvaa fyysistä aktiivisuutta ja paikallaan oloa suhteessa pelaamisen vaikutuksiin. Jos pelejä käyttäen korvattaisiin paikallaanoloa, saatettaisiin saavuttaa hyviä ja terveyden kannalta merkityksellisiä tuloksia, mutta jos pelit korvaavat muuta, kovatehoistakin fyysistä aktiivisuutta, mennään ojasta allikkoon. Tutkimuksissa, joissa on käytetty koko kehon liikettä edellyttäviä tanssipelejä (esimerkiksi Wii ja Dance, Dance Revolution) on saavutettu hyviä tuloksia.

Aikuisille tehdyissä tutkimuksissa musiikin rytmi ja tempo on kuvattu tärkeimmiksi elementeiksi liikunnan yhteydessä. Rytmi ja tempo ovat myös kaikkien motoristen taitojen tärkeimpiä elementtejä. Näin ollen musiikin rytmiset elementit voivat tukea sekä karkea- että hienomotoristen taitojen oppimista. Nämä taidot voivat liittyä koordinaatioon, liikkumiskykyyn, ketteryyteen, joustavuuteen, tasapainoon, voimaan, lateraalisuuteen ja liikkeiden suuntaamiseen. Lisäksi musiikki voi helpottaa liikkeiden synkronointia - positiivisia tuloksia musiikin käytöstä on saatu niinkin pienillä kuin 3-5-vuotiailla lapsilla. 

Lapsitutkimuksen konferenssi on siis Turussa 6.-8. kesäkuuta. Odotan kiinnostuneena, millaisia esityksiä ja uusia tuttavuuksia siellä on tarjolla!

Briefly in English

Waiting for VII Conference on Childhood Studies

The theme of the VII Conference on Childhood Studies is Childhood in everyday life. The conference offers possibilities for an interdisciplinary exchange of ideas for researchers who work with children or children related issues. The topics of the presentations seem to relate to the main theme from very different viewpoints. 

I got my abstract qualified for oral presentation under the heading play, sports, and pleasure time. Well-being and healthy, social relations, upbringing and education, and the topics related to culture and media will be interesting. An interest of mine is whether there are any other research for music and physical activity together.  

Music has been a part of culture and children’s play all over the history. Dancing was said to be the language of body, motion with music, and a part of the human’s culture. The preschool aged children’s favorite musical activities in daycare have been movement-to-music (for example dancing), singing songs, and playing an instruments. Further, based on parents report, children preferred most to listen to music, sing songs, and move to the sounds of music instead of playing an instrument at home. 

The benefits of music in sports and exercise context have been studied mostly in adults. It has been found that during the exercise motivational music could enhance affect, reduce ratings of perceived exertion, improve energy efficiency, and lead to increased work output. Among children, music is often included into physical activity programs for children with disabilities by using rhythms, instructions set to music, listening to music, and movement-to-music in order to motivate children to engage in physical activity. Further, regularly provided, structured physical activity programs with music were found to increase the amount and intensity of physical activity in children and improve their motor skills. 

An increasing amount of studies on physical activity and sedentary behavior by using objective and self-reporting measurement methods have been conducted in recent years. In Finland, based on objective measurements by accelerometer, less than half of children meet the guideline recommending at least 60 minutes of moderate to vigorous physical activity (MVPA) per day, and the drop-off with age in overall physical activity levels is high. Around half of children and youth participated in organized sports out of school and only one third of children participated in unstructured physical activity out of school or sport clubs. 

Active computer and video games or exergame have been found to associate with acute increases in energy expenditure, heart rate, metabolic equivalent (MET), and physical activity from resting but evidence related to other health indicators (e.g., body mass index know as BMI, waist circumference, measures of cardiometabolic health) have been found limited and inconclusive. In addition, it is challenging to assess effects of gaming on habitual physical activity and sedentary behavior since it is difficult to replace sedentary behavior, but not other physical activity or sports, with exergame. Games in which whole and lower body movements are involved (e.g., Wii and Dance, Dance Revolution (DDR)) have been found effective in promoting children’s physical activity in field-based studies.  

Among adults rhythm and tempo were described the most important elements of music in exercise settings. Those elements are important also in all motor skills. The rhythmic elements of music can be used as a support to improvement of both gross and fine motor skills (i.e., coordination, locomotion, agility, flexibility, balance, strength, laterality, and directionality in movement) and help participants to synchronize movement patterns to meet expected situational demands. Further, object-control and locomotor skills was found to associate positively with physical activity in 3–5 year old children. 

Thus, I’m interested to see and hear whether I find any answers for my questions in the VII Conference on Childhood Studies at the beginning of June in Turku. 


Lähteet / References:

Denac O. A case study of preschool children's musical interests at home and at school. Early Childhood Education Journal. 2008;35(5):439-444.

Ward DS, Vaughn A, McWilliams C, Hales D. Interventions for increasing physical activity at child care. Med Sci Sports Exerc. 2010;42(3):526-534.

Gråstén A, Liukkonen J, Jaakkola T, Tammelin T. Finnish report card 2014 on physical activity for children and youth. 2014.

Gao Z, Chen S, Pasco D, Pope Z. A meta-analysis of active video games on health outcomes among children and adolescents. Obesity Reviews. 2015;16(9):783-794.

Clark IN, Baker FA, Taylor NF. The modulating effects of music listening on health- related exercise and physical activity in adults: A systematic review and narrative synthesis. Nordic Journal of Music Therapy. 2016;25(1):76-104.

Foweather L, Knowles Z, Ridgers ND, O'Dwyer MV, Foulkes JD, Stratton G. Fundamental movement skills in relation to weekday and weekend physical activity in preschool children. Journal of Science and Medicine in Sport. 2015;18(6):691-696.

 

Tekeekö musiikki meistä fiksumpia? / A journey with repetitive exposure to music

On väitetty, että musiikki tekee meidät viisaammiksi. Minne tahansa nykyisin meneekään, musiikin kuuntelemiselta ei voi välttyä. Välillä tuntuu, että musiikki tunkee korviin sielläkin, missä sitä ei välttämättä tarvittaisi. Toisaalta, hyvin sijoitetun musiikin olemassa oloa ei edes huomaa - ja silti se vaikuttaa käyttäytymiseemme. Mikä siis tekee musiikista niin ihmeellistä?

Musiikkia on tehty ja kuunneltu historian alkuajoista lähtien niin Afrikassa, Euroopassa kuin Aasiassakin ja musiikki on mukautunut länsimaisen taide- ja populaarimusiikin muotoihin. Muodostuuko musiikki vain äänistä, jotka on järjestetty kiihdyttämään ja viihdyttämään mieltämme? Vai onko kyse siitä, että ihmiset itse laulavat tai soittavat jotakin instrumenttia? Millaista viisautta tai älykkyyttä tarvitaan musiikin säveltämiseen tai sanoittamiseen?

Albert Einstein on sanonut, että hänen keksintönsä ja tieteelliset löytönsä on tehty intuitioon luottaen ja että musiikki on keskeinen voima intuition taustalla. Einsteinin mukaan hänen löytönsä ovat tulosta musiikin kokemisesta ja hänet tunnetaankin - ei vain tiedenerona - vaan hyvänä viulun, alttoviulun ja pianon soittajana.

Nerouteen ja syvempään ymmärrykseen kuuluu myös se, että tutkimustensa ja ajattelunsa tulokset on osattava yksinkertaistaa ja pukea ymmärrettävään muotoon. Einstein puki tämän sanoiksi vuonna 1951 sanoessaan: "Ellet osaa selittää ilmiötä yksinkertaisesti, et ymmärrä sitä tarpeeksi hyvin". Vaikka Einstein luotti musiikin voimaan, on hämmästyttävää, ettei edelleenkään tiedetä mikä musiikissa tai minkälainen musiikki varmuudella hyödyttäisi kognitiivisia prosesseja.


Aivokuvantamisen tekniikoiden kehittyessä on nähty, että musiikki todella aktivoi aivoissa monia intuitiivisuuteen liittyviä, erityisesti oikean aivopuoliskon osia. Tämä on nähtävissä varsinkin niillä ihmisillä, jotka eivät ole musiikin ammattilaisia ja joilla ei ole musiikkikoulutusta. Vasen aivopuolisko, "järkevä" osa aivoista, aktivoituu puolestaan muusikoilla heidän kuunnellessaan musiikkia.

Musiikkiärsykkeen prosessointiin tarvitaan molempia aivopuoliskoja, sillä aivojen eri osat ovat erikoistuneet erilaisten ärsykkeiden käsittelyyn. Musiikin kognitiiviset ominaisuudet (loogisuus, säännöt, lainalaisuudet, musiikin mekaaniset ja kielelliset ominaisuudet) liittävät musiikin kokemisen vasemman aivopuoliskon toimintojen alueelle. Musiikin psykodynaamiset ominaisuudet (merkittävyys, ymmärrettävyys sekä tunteiden ja muistojen herääminen) puolestaan liittävät musiikillisen kokemuksen oikean aivopuoliskon tehtäväalueelle, paitsi tunnemaailmaan myös assosiatiivisten toimintojen ja muistin yhteyteen. Rytmi, sanat ja muotorakenteet hahmotetaan vasemmassa aivopuoliskossa oikean käsitellessä melodiaa, harmoniaa, äänenlaatua sekä musiikin sisältämää ja välittämää tunnetilaa.

On tärkeää huomata, että muusikot ja ei-muusikot käsittelevät samaa kappaletta eri tavoin ja erilaisella ymmärryksellä. Musiikin oppiminen tuottaa sellaista tietoa ja ymmärrystä, jota on vaikea sanoin kuvata. Musiikin kuuntelu ja musiikin syvempi ymmärtäminen aktivoi enemmän ja laajempia aivoalueita. Tämän lisäksi musiikin oppiminen auttaa yhdistämään eri asioita tehokkaammin.

Musiikin yhdistäminen tekstiin on oma taiteen lajinsa. Siinä yksi maailman huipuista on ollut Wolfgang Amadeus Mozart, joka sävelsi paitsi useita kirkkomusiikkiteoksia tai oopperoita myös käsittämättömän määrän muita instrumentaaliteoksia. Mozartia on pidetty musiikin ihmelapsena ja nerona, ja hänen musiikkinsa kuuntelemisen on väitetty tuottavan älykkäämpiä ihmisiä. Olettehan kuulleet Mozart-efektistä?

Mozart-efektin olemassa olosta keskustellaan ja väitellään edelleen, mutta on selvää, että musiikki vaikuttaa meihin, halusimmepa tai emme. Riittääkö älykkääksi tulemiseen pelkkä musiikin kuuntelu, altistuminen mille tahansa musiikille vai pitäisikö opetella lukemaan nuotteja ja muita musiikillisen ilmaisun merkkejä? Tekeekö musiikki meistä todella älykkäämpiä?


PS. Kesän ajan kirjoitan postauksia vain kerran kuussa. Julkaisen seuraavan tekstin siis vasta toukokuun lopussa.

Briefly in English

A journey with repetitive exposure to music

What is the miracle of music? Would it be found from ancient history, old cultures, western classical music, or from different styles of popular music? Is it only the sounds that are arranged in a way that is pleasant or exciting to listen to? Or is it that people sing or play it on instruments? Is it performing, writing and composing, or recording?

It might be assumed that we all are on the road or journey with the huge repetitive exposure to music, larger than ever in history before. But what is the miracle of it?

Albert Einstein said once that his discoveries occurred to him by intuition, and music was the driving force behind that intuition. He has said that his discoveries have been the result of musical perception. Einstein is known not only the scientist or researcher but also a good violin, viola, and piano player. In 1951 he also said: "If you can't explain it simply, you don't understand it well enough". However, it is unclear what kind of music or pieces might be more beneficial for cognitive processes.

Neuroimagine techiques have shown that listening to the music really activates the more intuitive part, i.e., right hemispheres of the brain, particularly among inexpert listeners. Conversely, the rational side, left hemispheres have been shown activating in musicians. The mathematical and syntactical face of music are dealt with left hemispheres which interacting with the language areas. Further, the rational side analyzes rhythm and pitch, whereas the intuitive side perceives timbre and melody.

Equally important, it seem obvious that the same piece of music is perceived with a different way, different understand, and different depth among musicians than non-musicians. Learning of music provides information which is hard to explain by meaning of words, but it activates more and larger brain areas. In addition, learning of music helps to connect information more efficiently.

Wolfgang Amadeus Mozart set several text by church literature or librettos based an old stories to music, he composed music for different ensembles. He has been thought to be a genius, and his music is one of the most frequently mentioned when talked about cognitive processes and music together. Have you ever heard about Mozart effect?

Above all, is listen to music enough or do we have to know or learn a written signs that represent musical sounds? Does it make us smarter?


PS. During the summer time I'll do my posts once a month only. It means that my next writing will be in the blog at the end of May.


Lähteet / References:

Cervellin G & Lippi G. From music-beat to heart-beat: A journey in the complex interactions between music, brain, and heart. European Journal of Internal Midicine 2011:22;371-374.

Mozart-efekti. Tieto talteen ry. Available on: https://sites.google.com/site/tietotalteenrymusiikki/mozart-effekti

Tuominen P. Musiikki fysioterapeutin työvälineenä - Opas musiikin käyttöön. Pirkanmaan ammattikorkeakoulu, 2008.

Musiikin sykkeestä sydämen sykkeeseen: rentoudu kuuntelemalla musiikkia / From music beat to heart beat: listen to music and relax

Musiikin elementtien vaikutusta ihmisen fysiologisiin toimintoihin on tutkittu ja artikkeleita on julkaistu 1800-luvun lopusta alkaen. Rytmillä on todettu olevan sekä kiihdyttävä (stimuloiva) että rauhoittava ja rentouttava (depressoiva) vaikutus elimistön rytmisiin järjestelmiin, sykkeeseen, verenkiertoon ja hengitykseen.

Sydämen normaali leposyke on 60 - 70 iskua minuutissa. Verenpaineen ihanteellinen arvo on 120/75 mmHg ja hengitysrytmi on useimmilla ihmisillä 12 - 15 kertaa minuutissa. Musiikin rytmit vaikuttavat autonomiseen hermostoon, mikä saa aikaan muutoksia sydämen sykkeessä ja supistusvoimassa, verenpaineessa ja hengitystiheydessä. Sympaattiset hermot nopeuttavat ja voimistavat toimintaa, parasympaattiset hermot hidastavat ja rauhoittavat sitä.

Tempoltaan hitaan ja äänenvoimakkuudeltaan hiljaisen tai minimalistisen instrumentaalimusiikin on todettu yleensä vähentävän fysiologisia vasteita, jotka assosioituvat stressiin, kun taas nopea musiikki vahvistaa niitä. Musiikissa tapahtuva crescendo (äänenvoimakkuuden kasvu) tai painokkaammat nuotit lisäävät ihon pintaverisuonten vasokonstriktiota (supistumista) ja samanaikaisesti nostavat verenpainetta, sykettä ja hengitystiheyttä. Toisaalta esimerkiksi rauhallisen musiikin kuuntelu vaikuttaa stressin lievitykseen muun muassa vähentämällä lihasjännitystä sekä psyykkistä ahdistusta alentamalla verenpainetta ja kortikosteroiditasoja.

Musiikkia kuunneltaessa voi ajatuksiin nousta vaihtelevia mielikuvia, assosiaatioita erilaisiin tapahtumiin, paikkoihin, ihmisiin ja muistoihin erityisesti silloin, kun ne ovat olleet merkityksellisiä henkilön elämässä. Tutkimusten mukaan musiikin rauhoittavan ja rentouttavan vaikutuksen oletetaan välittyvän musiikin herättämien psykologisten reaktioiden, assosiaatioiden ja mielikuvien välityksellä sekä rauhoittavan musiikin fysiologisia vasteita vähentävän vaikutuksen kautta. Rentoutumistilanne on usein reseptiivinen (vastaanottava ja passiivinen), ja musiikki toimii tietoisesti valittuna "taustamusiikkina".

Näennäisestä passiivisuudesta huolimatta musiikki toimii vihjeenä rentoutumiseen. Rentoutumista tavoiteltaessa musiikin kuuntelu voidaan yhdistää verbaalisiin rentoutumistekniikoihin, esimerkiksi progressiiviseen lihasrentoutukseen, autogeeniseen harjoitteluun tai suggestioon. Musiikin kuuntelua voidaan käyttää myös visuaalisten kuvien luomiseen ja ohjattujen mielikuvaharjoitusten välineenä.

RYOTin sivuilta löytyy "Top ten" -lista rentoutusmusiikista. Hyvinä kappaleina on mainittu muun muassa Enyan Watermark, Airstreamin Electra ja Cafe Del Marin We can fly.

Briefly in English

From music beat to heart beat: listen to music and relax

An effect of music elements on human's physiology has been studies in the end of 1800s onwards. Rhythm has been found to have stimulating as well as depressive effect on human body. The effects have been seen in rhythmic systems, such as heart rate, blood pressure, and breath.

The normal resting rate of the heart varies between 60 and 70 beats per minute. The ideal value of blood pressure is around 120/75 mmHg and most people tend to breathe 12 to 15 times per minute. Rhythm of music affect to the autonomic nervous system, causing changes in heart rate and contractile force, blood pressure, and respiratory frequency. Sympathetic nerves accelerate and potentiate the activity, and parasympathetic nerves slow it down and soothe it.

Slow, quiet, and minimalistic music seems to reduce physiological response associated to stress, while fast tempo and complicated rhythm increase responses. Almost every crescendo or acsent in music induced progressive skin vasoconstriction which is connected with blood pressure, heart rate, and ventilation. Associations, memories, and positive feelings help to create a receptive mood which can promote relaxing. Certain music is appropriate for meditation as it can help the mind slow down and initiate the relaxation response.

Good music for relaxation might be found from the list of the RYOT. The list includes songs like Watermark by Enya, Electra by Airstream, or We can fly by Cafe Del Mar.


Lähteet / References:

Ahonen H. Musiikki. Sanaton kieli. Musiikkiterapian perusteet. 3. korjattu painos. Helsinki: Finn Lectura.

Cervellin G & Lippi G. From music-beat to heart-beat: A journey in the complex interactions between music, brain, and heart. European Journal of Internal Medicine 2011:22;371-374.

Robb SL. Music assisted progressive muscle relaxation, progressive muscle relaxation, music listening, and silence: a comparison of relaxation techniques. Journal of Music Therapy 2000:37(1);2-21.

Maranto CD. Musiikin sovellukset lääketieteessä. Teoksessa Heal M & Wigram T (toim.) Musiikkiterapia hoitotyöstä kasvatukseen. Helsinki: Oy Unipress Ab, 157-176.

Ngoma / Ngoma

Useissa, esimerkiksi afrikkalaisissa kielissä sanalle musiikki ei ole yksiselitteistä vastinetta ja monille ei-länsimaisille kulttuureille eri taiteen muotojen erottaminen toisistaan on vierasta. Monissa Afrikan maissa tunnettu sana ngoma tarkoittaa sosiaalista yhdessä oloa, rytmiä, musiikkia, laulua ja tanssia yhdessä. Ngoma voi tarkoittaa myös rumpujen ja muiden rytmisoitinten soittamista. Musiikkia tuottaessaan soittaja liikkuu soittimensa äänentuottotekniikan vaatimalla tavalla, ja tanssija tai liikkuja tuottaa rytmejä tehdessään liikkeitä.

Useissa tanssityyleissä ympäri maailmaa soitetaan paitsi perinteisin soittimin myös keholla eli rytmitetään tanssia eri kehonosin. Tällaisia tansseja ovat muun muassa flamenco, haka (maoritanssi), hambone/juba, steppi sekä monet eurooppalaiset kansantanssit.

Espanjalainen flamenco on Andalusiassa kehittynyt musiikki- ja tanssilaji, jota on alunperin säestetty kehorytmein, mutta myöhemmin myös kitaroin, erilaisin rytmisoittimin ja kastanjetein. Flamencoperinteeseen ovat jättäneet jälkensä paitsi Andalusian romanit, myös maorit ja juutalaiset. Flamenco elää ja muuttuu jatkuvasti. Sen eri tyylilajit sisältävät hyvin monenlaista rytmiikkaa niin rytmeissä kuin liikkeissäkin.

Uudesta-Seelannista peräisin oleva maoritanssi haka on tunnettu ennen kaikkea sotatanssina, jossa rytmejä muodostetaan jaloilla tömistäen sekä käsillä ja nyrkeillä eripuolille vartaloa taputtaen. Rytmejä tuotetaan myös äännellen ja vihollista pelotellaan erilaisin ilmein. Hakaa voivat tanssia myös naiset ja lapset.

Hambone/juba on alunperin syntynyt Afrikassa, josta se on orjien mukana siirtynyt Amerikkaan ja Karibian saaristoon kehittyen edelleen. Siihen sisältyy tömistyksiä ja eri kehonosien (esimerkiksi käsien, jalkojen, rintakehän ja poskien) taputtelua. Tyypillisiä liikkeitä ovat muun muassa yhdellä jalalla vastapäivään pyöriminen ja tanssiminen kantapäät yhdessä jalkaterät ulospäin käännettynä.

Hambone/juba on vaikuttanut myös stepin syntymiseen. Toisaalta steppauksen juuret ovat vahvasti skotlantilaisessa, irlantilaisessa ja englantilaisessa perinteessä. Ammattitasoinen steppaus vaatii vuosikausien harjoittelua, mutta alkuun pääsee muutamilla perusliikkeillä, jotka muodostuvat vaihtelevista kanta-päkiä -iskuista.

Kaiken kaikkiaan erilaisissa tansseissa tuotetaan keholla rytmejä, jotka voivat olla kokonaisuudessaan tanssin säestys tai rytmittävä lisä soittimin soitettuun tanssiin. Ngoma voisi olla hyvä termi myös länsimaiseen sanastoon, kun halutaan ilmaista tekemistä johon musiikki, liike tai tanssi eivät yksinään riitä. 

Briefly in English

Ngoma

In many different cultures the word "music" doesn't have any specific explanation. Particularly, in eastern Africa, ngoma means dancing or a night of dancing and music. he ngoma is where traditional music is played, but it's not a rock concert.However, ngoma also means a traditional drum from southern or eastern Africa, as well as a celebration or performance that involves dancing, singing and playing drums.

Different dance styles, such as flamenco, Maori dance, Hambone / Juba dance, and tap dance, based on body percussion. Flamenco is a fast exciting Spanish dance that is usually danced to music played on a guitar (but the word is also used to mean the guitar music that is played for this dance), rhythm instruments and castanets. Maori dance from New Zealand, called Haka, had a warlike background with stamps, hand and fist claps on the body, and a scary look.

Hambone or juba is West African slave dance from its origin, but it has changed during centuries in America and Caribbean area. Hambone/juba is known in Haiti, not only from stomping, lapping and patting the arms, legs, chest, and cheeks but one leg raised counter-clockwise turning. Tap dance has its history partly in juba but in Scottish, Irish, and English dances as well. Tap dance is characterized by the sounds of the tap shoes and rhythms created with heels and balls of the feet.

In different parts of Europe the rhythms are created for dances with legs, hands, and body, but it's not called body percussion. Could it be called ngoma? Just for meaning of fun, dance, movement, and music together.