Sydämen normaali leposyke on 60 - 70 iskua minuutissa. Verenpaineen ihanteellinen arvo on 120/75 mmHg ja hengitysrytmi on useimmilla ihmisillä 12 - 15 kertaa minuutissa. Musiikin rytmit vaikuttavat autonomiseen hermostoon, mikä saa aikaan muutoksia sydämen sykkeessä ja supistusvoimassa, verenpaineessa ja hengitystiheydessä. Sympaattiset hermot nopeuttavat ja voimistavat toimintaa, parasympaattiset hermot hidastavat ja rauhoittavat sitä.
Tempoltaan hitaan ja äänenvoimakkuudeltaan hiljaisen tai minimalistisen instrumentaalimusiikin on todettu yleensä vähentävän fysiologisia vasteita, jotka assosioituvat stressiin, kun taas nopea musiikki vahvistaa niitä. Musiikissa tapahtuva crescendo (äänenvoimakkuuden kasvu) tai painokkaammat nuotit lisäävät ihon pintaverisuonten vasokonstriktiota (supistumista) ja samanaikaisesti nostavat verenpainetta, sykettä ja hengitystiheyttä. Toisaalta esimerkiksi rauhallisen musiikin kuuntelu vaikuttaa stressin lievitykseen muun muassa vähentämällä lihasjännitystä sekä psyykkistä ahdistusta alentamalla verenpainetta ja kortikosteroiditasoja.
Musiikkia kuunneltaessa voi ajatuksiin nousta vaihtelevia mielikuvia, assosiaatioita erilaisiin tapahtumiin, paikkoihin, ihmisiin ja muistoihin erityisesti silloin, kun ne ovat olleet merkityksellisiä henkilön elämässä. Tutkimusten mukaan musiikin rauhoittavan ja rentouttavan vaikutuksen oletetaan välittyvän musiikin herättämien psykologisten reaktioiden, assosiaatioiden ja mielikuvien välityksellä sekä rauhoittavan musiikin fysiologisia vasteita vähentävän vaikutuksen kautta. Rentoutumistilanne on usein reseptiivinen (vastaanottava ja passiivinen), ja musiikki toimii tietoisesti valittuna "taustamusiikkina".
Näennäisestä passiivisuudesta huolimatta musiikki toimii vihjeenä rentoutumiseen. Rentoutumista tavoiteltaessa musiikin kuuntelu voidaan yhdistää verbaalisiin rentoutumistekniikoihin, esimerkiksi progressiiviseen lihasrentoutukseen, autogeeniseen harjoitteluun tai suggestioon. Musiikin kuuntelua voidaan käyttää myös visuaalisten kuvien luomiseen ja ohjattujen mielikuvaharjoitusten välineenä.
RYOTin sivuilta löytyy "Top ten" -lista rentoutusmusiikista. Hyvinä kappaleina on mainittu muun muassa Enyan Watermark, Airstreamin Electra ja Cafe Del Marin We can fly.
Briefly in English
From music beat to heart beat: listen to music and relax
An effect of music elements on human's physiology has been studies in the end of 1800s onwards. Rhythm has been found to have stimulating as well as depressive effect on human body. The effects have been seen in rhythmic systems, such as heart rate, blood pressure, and breath.
The normal resting rate of the heart varies between 60 and 70 beats per minute. The ideal value of blood pressure is around 120/75 mmHg and most people tend to breathe 12 to 15 times per minute. Rhythm of music affect to the autonomic nervous system, causing changes in heart rate and contractile force, blood pressure, and respiratory frequency. Sympathetic nerves accelerate and potentiate the activity, and parasympathetic nerves slow it down and soothe it.
Slow, quiet, and minimalistic music seems to reduce physiological response associated to stress, while fast tempo and complicated rhythm increase responses. Almost every crescendo or acsent in music induced progressive skin vasoconstriction which is connected with blood pressure, heart rate, and ventilation. Associations, memories, and positive feelings help to create a receptive mood which can promote relaxing. Certain music is appropriate for meditation as it can help the mind slow down and initiate the relaxation response.
Good music for relaxation might be found from the list of the RYOT. The list includes songs like Watermark by Enya, Electra by Airstream, or We can fly by Cafe Del Mar.
Lähteet / References:
Ahonen H. Musiikki. Sanaton kieli. Musiikkiterapian perusteet. 3. korjattu painos. Helsinki: Finn Lectura.
Cervellin G & Lippi G. From music-beat to heart-beat: A journey in the complex interactions between music, brain, and heart. European Journal of Internal Medicine 2011:22;371-374.
Robb SL. Music assisted progressive muscle relaxation, progressive muscle relaxation, music listening, and silence: a comparison of relaxation techniques. Journal of Music Therapy 2000:37(1);2-21.
Maranto CD. Musiikin sovellukset lääketieteessä. Teoksessa Heal M & Wigram T (toim.) Musiikkiterapia hoitotyöstä kasvatukseen. Helsinki: Oy Unipress Ab, 157-176.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti