Musiikkia on tehty ja kuunneltu historian alkuajoista lähtien niin Afrikassa, Euroopassa kuin Aasiassakin ja musiikki on mukautunut länsimaisen taide- ja populaarimusiikin muotoihin. Muodostuuko musiikki vain äänistä, jotka on järjestetty kiihdyttämään ja viihdyttämään mieltämme? Vai onko kyse siitä, että ihmiset itse laulavat tai soittavat jotakin instrumenttia? Millaista viisautta tai älykkyyttä tarvitaan musiikin säveltämiseen tai sanoittamiseen?
Albert Einstein on sanonut, että hänen keksintönsä ja tieteelliset löytönsä on tehty intuitioon luottaen ja että musiikki on keskeinen voima intuition taustalla. Einsteinin mukaan hänen löytönsä ovat tulosta musiikin kokemisesta ja hänet tunnetaankin - ei vain tiedenerona - vaan hyvänä viulun, alttoviulun ja pianon soittajana.
Nerouteen ja syvempään ymmärrykseen kuuluu myös se, että tutkimustensa ja ajattelunsa tulokset on osattava yksinkertaistaa ja pukea ymmärrettävään muotoon. Einstein puki tämän sanoiksi vuonna 1951 sanoessaan: "Ellet osaa selittää ilmiötä yksinkertaisesti, et ymmärrä sitä tarpeeksi hyvin". Vaikka Einstein luotti musiikin voimaan, on hämmästyttävää, ettei edelleenkään tiedetä mikä musiikissa tai minkälainen musiikki varmuudella hyödyttäisi kognitiivisia prosesseja.
Aivokuvantamisen tekniikoiden kehittyessä on nähty, että musiikki todella aktivoi aivoissa monia intuitiivisuuteen liittyviä, erityisesti oikean aivopuoliskon osia. Tämä on nähtävissä varsinkin niillä ihmisillä, jotka eivät ole musiikin ammattilaisia ja joilla ei ole musiikkikoulutusta. Vasen aivopuolisko, "järkevä" osa aivoista, aktivoituu puolestaan muusikoilla heidän kuunnellessaan musiikkia.
Musiikkiärsykkeen prosessointiin tarvitaan molempia aivopuoliskoja, sillä aivojen eri osat ovat erikoistuneet erilaisten ärsykkeiden käsittelyyn. Musiikin kognitiiviset ominaisuudet (loogisuus, säännöt, lainalaisuudet, musiikin mekaaniset ja kielelliset ominaisuudet) liittävät musiikin kokemisen vasemman aivopuoliskon toimintojen alueelle. Musiikin psykodynaamiset ominaisuudet (merkittävyys, ymmärrettävyys sekä tunteiden ja muistojen herääminen) puolestaan liittävät musiikillisen kokemuksen oikean aivopuoliskon tehtäväalueelle, paitsi tunnemaailmaan myös assosiatiivisten toimintojen ja muistin yhteyteen. Rytmi, sanat ja muotorakenteet hahmotetaan vasemmassa aivopuoliskossa oikean käsitellessä melodiaa, harmoniaa, äänenlaatua sekä musiikin sisältämää ja välittämää tunnetilaa.
On tärkeää huomata, että muusikot ja ei-muusikot käsittelevät samaa kappaletta eri tavoin ja erilaisella ymmärryksellä. Musiikin oppiminen tuottaa sellaista tietoa ja ymmärrystä, jota on vaikea sanoin kuvata. Musiikin kuuntelu ja musiikin syvempi ymmärtäminen aktivoi enemmän ja laajempia aivoalueita. Tämän lisäksi musiikin oppiminen auttaa yhdistämään eri asioita tehokkaammin.
Musiikin yhdistäminen tekstiin on oma taiteen lajinsa. Siinä yksi maailman huipuista on ollut Wolfgang Amadeus Mozart, joka sävelsi paitsi useita kirkkomusiikkiteoksia tai oopperoita myös käsittämättömän määrän muita instrumentaaliteoksia. Mozartia on pidetty musiikin ihmelapsena ja nerona, ja hänen musiikkinsa kuuntelemisen on väitetty tuottavan älykkäämpiä ihmisiä. Olettehan kuulleet Mozart-efektistä?
Mozart-efektin olemassa olosta keskustellaan ja väitellään edelleen, mutta on selvää, että musiikki vaikuttaa meihin, halusimmepa tai emme. Riittääkö älykkääksi tulemiseen pelkkä musiikin kuuntelu, altistuminen mille tahansa musiikille vai pitäisikö opetella lukemaan nuotteja ja muita musiikillisen ilmaisun merkkejä? Tekeekö musiikki meistä todella älykkäämpiä?
PS. Kesän ajan kirjoitan postauksia vain kerran kuussa. Julkaisen seuraavan tekstin siis vasta toukokuun lopussa.
Briefly in English
A journey with repetitive exposure to music
What is the miracle of music? Would it be found from ancient history, old cultures, western classical music, or from different styles of popular music? Is it only the sounds that are arranged in a way that is pleasant or exciting to listen to? Or is it that people sing or play it on instruments? Is it performing, writing and composing, or recording?
It might be assumed that we all are on the road or journey with the huge repetitive exposure to music, larger than ever in history before. But what is the miracle of it?
Albert Einstein said once that his discoveries occurred to him by intuition, and music was the driving force behind that intuition. He has said that his discoveries have been the result of musical perception. Einstein is known not only the scientist or researcher but also a good violin, viola, and piano player. In 1951 he also said: "If you can't explain it simply, you don't understand it well enough". However, it is unclear what kind of music or pieces might be more beneficial for cognitive processes.
Neuroimagine techiques have shown that listening to the music really activates the more intuitive part, i.e., right hemispheres of the brain, particularly among inexpert listeners. Conversely, the rational side, left hemispheres have been shown activating in musicians. The mathematical and syntactical face of music are dealt with left hemispheres which interacting with the language areas. Further, the rational side analyzes rhythm and pitch, whereas the intuitive side perceives timbre and melody.
Equally important, it seem obvious that the same piece of music is perceived with a different way, different understand, and different depth among musicians than non-musicians. Learning of music provides information which is hard to explain by meaning of words, but it activates more and larger brain areas. In addition, learning of music helps to connect information more efficiently.
Wolfgang Amadeus Mozart set several text by church literature or librettos based an old stories to music, he composed music for different ensembles. He has been thought to be a genius, and his music is one of the most frequently mentioned when talked about cognitive processes and music together. Have you ever heard about Mozart effect?
Above all, is listen to music enough or do we have to know or learn a written signs that represent musical sounds? Does it make us smarter?
PS. During the summer time I'll do my posts once a month only. It means that my next writing will be in the blog at the end of May.
Lähteet / References:
Cervellin G & Lippi G. From music-beat to heart-beat: A journey in the complex interactions between music, brain, and heart. European Journal of Internal Midicine 2011:22;371-374.
Mozart-efekti. Tieto talteen ry. Available on: https://sites.google.com/site/tietotalteenrymusiikki/mozart-effekti
Tuominen P. Musiikki fysioterapeutin työvälineenä - Opas musiikin käyttöön. Pirkanmaan ammattikorkeakoulu, 2008.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti