Puuhakortit / Playing cards for families

Pääsin viime syksynä osallistumaan alle kouluikäisten lasten perheille suunnattujen puuhakorttien suunnitteluun ja toteutukseen. Viisihenkisen työryhmämme vetovastuu oli Tampereen kaupungin kulttuuripalveluissa, mutta mukana olivat myös Taite - kulttuurikasvatusyksikkö, Life Circus ja UKK-instituutti. Puuhakorttien perimmäisenä ajatuksena oli tuottaa toiminnallisiin leikkeihin, liikkumiseen, tutkimiseen ja iloiseen yhdessäoloon ohjaavia tehtäviä koko perheen käyttöön lapsen kehitysvaihe huomioiden.

Kortteja on tehty kullekin ikäkaudelle 12 kappaletta ja korttipakan ensimmäinen kortti kertoo, millaiset asiat ovat tämän ikäiselle lapselle tyypillisiä ja luonteenomaisia. Jokaisen ikäkauden korteissa on neljä eri teemaa ja osakokonaisuutta. Teemat ovat Liiku kanssani, Naura kanssani, Leiki kanssani ja Tutki kanssani. Eri teemat on erotettu toisistaan väreillä.

Liiku kanssani -teeman siniset kortit kannustavat perhettä liikkumaan yhdessä. Korttien sisältämät tehtävät kehittävät motoriikkaa, tasapainoa, ketteryyttä, liikkuvuutta ja koordinaatiota. Myös oman kehon hahmotus ja hallitseminen harjaantuvat. Naura kanssani -teeman punaisissa korteissa tuetaan erityisesti sosiaalisten taitojen kehittymistä: vuorovaikutusta ja yhdessä tekemistä. Samalla kannustetaan perheitä toimintaan, joka rohkaisee kontaktiin, ilmeiden ja tunteiden näyttämiseen, jutteluun ja keskusteluun.

Leiki kanssani -teeman keltaisilla korteilla tarjotaan virikkeitä mielikuvitukselle ja itseilmaisulle. Leikin lisäksi tutustutaan taiteisiin, musiikkiin, keskittymiseen, aivojumppaan ja erilaisiin peleihin. Tutki kanssani -teema vihreine kortteineen johdattelee perheet retkelle luontoon ja lähiympäristöön, tutustumaan ja ihmettelemään omaa itseä, omaa kotikaupunkia, erilaisia muotoja, aistien ja värien maailmaa.

Olen äärettömän ylpeä aikaansaannoksestamme, sillä työryhmä (Elina Järvinen, Janina Ahlfors, Katja Ranta-Penttilä, Katriina Ojala ja allekirjoittanut) puhalsi harvinaisen hyvin yhteen hiileen. Kortteihin kertyville tehtäville naurettiin raikuen hyvässä hengessä, pöytää rummuteltiin, apinakeinua heiluteltiin ja lähellä olivat myös ihmispyramidin rakentaminen ja vauvojen värikylpykokeilu kesken suunnittelukokouksen. Työn korttien parissa kruunasivat kuvat, jotka kuvataiteilijamme Janina niitä varten piirsi. Kortteja jaetaan perheille Tampereen neuvoloista lasten ikäkausitarkastusten yhteydessä niin kauan kuin korttipakkoja riittää.

"Puuhakortit haastavat paitsi lasta myös aikuista käyttämään taitojaan, älyään ja mielikuvitustaan. ... Ottakaa siis hyppysellinen seikkailuhenkeä ja mielikuvitusta mukaanne ja käykää toimeen!"

Briefly in English

Playing cards for families

Over last year we had a mission to create a playing cards for kids and their families. Our five-member group envisioned different plays, movements and exercises, studies, and happy-together-tasks for families to imagine what a situation will be like in the future. Especially we thought a situation kids and their families intend to work towards time spent together. TAITE the Cultural Affairs of the City of Tampere, Life Circus, and UKK Institute Centre for Health Promotion Research were involved in the design and implementation of cards.

All age groups from 0 to 6 have 12 cards with different tasks from the themes "Move with me", "Laugh with me", "Play with me", and "Search with me". Cards are differed from each other by colours. Blue cards encourage families to move together for better motor skills, balance, coordination, and mobility. Red cards have a lots of ideas for social skills, interaction and doing things together. Yellow cards offers inspiration for imagination and self-expression - not only plays but art, music, and brain-teasers as well. Green cards encourage families to go out nature, surroundings of home, to wonder themselves, form, shapes, and figures, all what surrounds us.

I'm very proud of what we did, because our group (Elina Järvinen, Janina Ahlfors, Katja Ranta-Penttilä, Katriina Ojala and I) worked perfectly together. And personally, I'm very impressed about pictures Janina produced for our cards. Families with children under school age might get cards from maternity clinics or health guidance centers in Tampere.

"Playing cards for families challenge both child and parent to use their skills, wit and wisdom, and imagination. ... Please, have a pinch of adventure and wild spirit of view to go to the edge of the world!"

Lapset, musiikki ja liikunta / Children, music, and movement

Olen viimeksi kuluneet viikot tehnyt aineistohakuja useammissa eri tietokannoissa löytääkseni lapsiin, musiikkiin ja liikuntaan liittyviä tutkimusartikkeleita. Erityisenä kiinnostuksen kohteenani ovat artikkelit, joissa musiikkiliikuntaa käytetään joko fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen tai paikallaanolon vähentämiseen. Myös tutkimukset musiikkiliikunnan vaikutuksista lasten motoristen taitojen kehittymiseen tai toisaalta liikkumismotivaation yllä pitämiseen olisivat niitä, joita haluaisin löytää. Niin - haluaisin!

Lapset kuuntelevat paljon musiikkia ja liikkuvat spontaanisti musiikin rytmin mukana. On hämmästyttävää, ettei tätä ole alle kouluikäisten osalta juurikaan tutkittu. Kuitenkin hyvin tiedetään, että säännölliset liikkumiskokemukset auttavat kehittämään lapsen liikekontrollia, koordinaatiota, tasapainoa ja voimaa. Lapset pitävät siitä, että saavat hyppiä, pomppia, kieriä, kiipeillä, pyöriä, tanssahdella ja keksiä mitä erilaisimpia "uusia" tapoja liikkua.

Tanssi, erilaiset musiikkipelit ja liikkeet sekä laulaminen tai soittaminen auttavat lasta kehittämään paitsi liikkumistaitojaan myös rytmiin, kuunteluun, kieleen, sanavarastoon ja muistiin liittyviä toimintoja. Tiedetään, että musiikkiliikunnan avulla voidaan vaikuttaa lasten myöhemmän terveyden kehittymiseen ja ehkäistä useita kansansairauksia, kuten diabetesta, metabolista oireyhtymää, korkeaa verenpainetta sekä muita sydän- ja verisuonisairauksia.

Siis missä ovat aiheeseen liittyvät tutkimukset?

Briefly in English

Children, music, and movement

Last few weeks I have tried to find research articles or reviews about children, music, and movement. I am interested in connection between movement-to-music programs and physical activity or sedentary behavior. A research interests of mine is also improvement of children's motor skills and motivation through movement-to-music programs. But, there's a problem.

Children listen to music, and they move along with it very spontaneously. It seems strange to me that there are only few research about it. It is well-established that regular movement experiences help children to develop movement control, coordination, balance and strength. Most of children likes when they have possibility to jump, hop, run, shuffle, twist, or roll, and they are happy to discover new ways to move.

When children are dancing, playing musical games, or doing movement activities, as well as singing or playing musical instruments, all of these musical experiences provide possibilities to improve rhythm ability, listening skills, language, vocabulary, and memory as well. It is well known that physical activity (both with and without music) is good for young children's healthy development by preventing type 2 diabetes, metabolic disorders, high blood pressure, and other heart and blood related diseases.

So, all this is known. Where are research and evidence?

Pilottitutkimusartikkeli / A pilot study report

Liikuttava Sävel (Moving Sound) -pilottitutkimuksesta kirjoitettu artikkeli julkaistiin pari päivää sitten SpringerPlus -lehdessä. Tutkimuksen edetessä olen huomannut useiden äitien kokevan, että heillä ei ole aikaa harrastaa kodin ulkopuolella. Kotityöt ja lastenhoito vievät aikaa liikkumiselta. Tutkimuksemme yhtenä ajatuksena oli luoda äideille ja lapsille yhteistä hauskaa tekemistä - eikä siitä haittaakaan ole, että sama paketti auttaa vähentämään paikallaan oloa ja lisäämään liikettä. Pilottitutkimuksen tuloksia pääset lukemaan TÄSTÄ.

Briefly in English

A pilot study report

Moving Sound pilot study report was published in SpringerPlus open journal few days ago. In my opinion, when mothers are trapped at home with several kids, there's not much to do but give in to household and play with children. However, when playing with children, it is possible at the same time have fun and improve your fitness, as well. You can read results from our pilot study HERE.

Oletko epämusikaalinen vai uinuuko musikaalisuutesi? / Are you a musical sleeper or sleeping musician?

Useissa tutkimuksissa on todettu, että soittaminen ja muodollinen musiikkikoulutus tuottavat etuja eri ikäisten ihmisten sensoriseen, motoriseen ja kognitiiviseen toimintaan. Tästä huolimatta ymmärrys musikaalisuudesta on ristiriitaista. Luokitellaanko ihmisiä musikaaliseksi tai epämusikaaliseksi vain sen perusteella, soittaako hän jotakin soitinta? Täytyykö ihmisen soittaa jotakin soitinta ollakseen musikaalinen? Ovatko kaikki soittajat musikaalisia? Voiko ihminen olla musikaalinen, vaikka ei olisi musiikin kanssa missään tekemisissä? Tai voiko muusikko olla epämusikaalinen? Voisivatko videopelien pelaajat saada samoja hyötyjä musiikista kuin muusikot?

Amanda Pasinski kollegoineen vertaili musiikkivideopelien, esimerkiksi Guitar Heron tai Rock Bandin pelaajien, muusikoiden ja ei-muusikoiden musiikillisia taitoja toisiinsa. Tutkimuksessa käytettiin yhtenä osana musikaalisuuden määrittelemisessä Marcel Zentnerin kehittämää musikaalisuustestiä. Kaikki, jotka ovat joskus pyrkineet musiikkiopistoon muistavat tehtävät, joissa pitää naputtaa perässä rytmiä tai laulaa melodiaa...

Zentnerin PROMS-testissä (PRofile Of Music-Perception Skills) verrataan toisiinsa ääninäytteiden samanlaisuutta tai erilaisuutta rytmin, melodian, rytmin ja melodian, aksenttien, tempon, sävelkorkeuden, sävelpuhtauden (virityksen), äänenvärin ja äänenvoimakkuuden osalta. Testi on kenen tahansa tehtävissä englanniksi tai saksaksi Insbrukin yliopiston sivuilla 15 minuutin miniversiona tai tunnin mittaisena täysversiona. Jokaisessa testiosiossa tehtävät vaikeutuvat vähitellen ja ovat kunkin osion lopussa jo todellista erottelukykyä vaativia. Testistä saa lisäksi palautteen. Testiin pääset TÄSTÄ.

Zentnerin testi mittaa ennen kaikkea kuuloon perustuvaa musiikillista erottelukykyä. Se ei mittaa kykyä tuottaa musiikkia millään tavoin. Fraseeraus, balanssi tai musiikillinen ilmaisu samoin kuin motoriset kyvyt, joita tarvitaan soittamiseen tai laulamiseen ovat oma alueensa musiikillisessa lahjakkuudessa tai kyvykkyydessä tuottaa nautittavaa musiikkia. Puhumattakaan luovuudesta ja uuden musiikin säveltämisestä tai improvisoinnista.

Millaisia tuloksia Amanda Pasinskin videopelien pelaajat saivat? Lyhyesti todettuna: kokeneet musiikkivideopelien pelaajat saivat muusikkoja paremmat pisteet melodian, tempon ja rytmin erottelutehtävissä. Muusikot olivat parempia vain sävelpuhtauden osalta. Molemmat ryhmät saivat selvästi paremman tuloksen kuin ei-muusikot. Rock Band -soittotehtävässä videopelienpelaajat päihittivät muusikot ja ei-muusikot kaikilla vaikeustasoilla.

Rock Band soittotehtävää voidaan tietysti kritisoida, sillä kokemus opettaa pelaajat käyttämään peliä aivan eri tavoin kuin muusikoita tai ei-muusikoita. Samaan aikaan kritiikki voisi kohdistua sävelpuhtaustehtävään: erityisesti klassisen musiikin soittajat ovat hyvinkin tottuneita kuuntelemaan soittimensa virettä taajuudella 440 Hz (tätä siis käytetään viritysäänenä lähes kaikissa orkestereissa kautta maailman).

Marcel Zentner käyttää termiä "musical sleeper" (uinuva musikaalisuus) tarkoittaessaan henkilöä, jolla ei ole ollut mahdollisuutta tai aikaa tuoda esiin tai kehittää musiikillisia kykyjään. Vastaavasti "sleeping musician" (nukkuva muusikko) on henkilö, joka huolimatta vuosikausien säännöllisestä harjoittelusta, arvosanoista ja tunnustuksista ei tavoita musiikin perimmäistä ideaa.

Picture from Rock Band cover.

Briefly in English

Are you a musical sleeper or sleeping musician?

Playing an instrument and formal musical training is associated with sensory, motor, and cognitive advantages. These advantages have been shown in earlier studies in individuals of various ages. Despite of that, understanding of musical skills is poor. Is it possible to classify individual as musical or unmusical according to their ability to play an instrument? Do all musicians have musical abilities? How about all non-musicians? Do they have any musical abilities? Is it possible to have musical abilities even without any experience of music? Is it possible that not only playing an instrument, but music video games also, would improve musical abilities?

Amanda Pasinski and her colleagues studied whether music video game players' (such as Guitar Hero or Rock Band players') musical abilities are different from abilities of musicians or non-musicians. They used PRofile Of Music-Perception Skills (PROMS) by Marcel Zentner and Rock Band music video game to test for musical skills. Both music video game players and trained musicians scored significantly higher than non-musicians in all tests. Music video game players got higher results than musician in melody, tempo, and rhythm tasks, but in tuning task the results were vice versa. Not surprisingly, in Rock Band video game task group of players scored the highest results, followed by musicians and left non-musician controls the last.

Mark Zentner uses the terms of musical sleeper and sleeping musician, which mean that musically untrained individual might be, however, capable, and highly trained individual might have limited musical ability. If categorization based on musicianship only, it doesn't specify any musical skill.


Lähteet / References:

Pasinski AC, Hannon EE, Snyder JS. How musical are music video game players? Psychon Bull Rev. DOI: 10.3758/s13423-015-0998-x. Published online 5 January 2016.

Law LNC, Zentner M. Assessing musical abilities objectively: Construction and validation of the profile of music perception skills. PLOS One 2012;7(12):e52508. DOI: 10.1371/journal.pone.0052508.

Mitä väliä sillä on vaikuttako musiikki viinin makuun / So what if music influences the taste of the wine

Näin uuden vuoden alkaessa monet suomalaiset viettävät tipatonta tammikuuta tai 100 päivää ilman viinaa Ylen viime vuotista ohjelmaa mukaellen. Aiheeseen liittyen käsiini osui joululomalla tuore ja mielenkiintoinen katsausartikkeli viinistä ja musiikista otsikolla "Mitä väliä sillä on vaikuttaako musiikki viinin makuun?"

Tutkijoiden mukaan musiikin vaikutusta makukokemukseen voidaan tarkastella paitsi nautintojen ja aistien näkökulmasta myös makujen kuvailun tai analyysin kautta. Tutkijoiden mukaan ihmiset siirtävät musiikkiin sidoksissa olevia ajatuksia ja tunteita viinien luokitteluun, vaikkei niillä välttämättä ole todellisia yhteyksiä. Vastaavasti kuvailevia sanoja, kuten voimakas, raskas, hienostunut, raikas tai pehmeä, voidaan käyttää sekä musiikin että viinin kuvailemiseen.

Analyyttisesti tarkasteltuna useimmat ihmiset olettavat kalliimman viinin olevan myös laadullisesti parempaa kuin halvan (tutkijoiden mukaan tämä pitää paikkaansa erityisesti naisten osalta). Lisäksi tutkijoiden mukaan on mahdollista, että kompleksisempi musiikki saa myös viinin maistumaan monitahoisemmalta. Tätä ei kuitenkaan ole pystytty osoittamaan ainakaan halvemmilla viineillä.

Mahdolliset mekanismit makukokemusten ja musiikin välisistä yhteyksistä löytyvät jälleen kerran aivotutkimusten puolelta. Esteettisen kokemuksen prosessointi tapahtuu osittain samoilla aivoalueilla riippumatta siitä, onko kyseessä maalauksen, musiikin vai ruoan aikaansaama nautinto.Tutkijat viittaavat myös mahdollisuuteen, että sosiaalisista tilanteista nauttivat henkilöt pitävät enemmän viinistä, joka on nautittu miellyttävässä seurassa, kuin samasta viinistä yksin nautiskellen.

Näistä näkökulmista tarkasteltuna vaikuttaa itsestään selvältä, että erilaisen musiikin kuuntelu ja vaihtuva ympäristö vaikuttavat makuelämyksiin. Toisaalta musiikilla voidaan vaikuttaa myös esimerkiksi ihmisten ostokäyttäytymiseen, mistä tutkijat mainitsevat esimerkkinä, että ihmisillä on taipumus ostaa kalliimpaa viiniä klassisen musiikin soidessa kuin top 40 -listaa kuunnellessaan.

Jos siis tipattoman tammikuun jälkeen haluat maksimoida nautinnon ja minimoida rahanmenon, kuuntele top-listaa viiniä hankkiessasi ja laita soimaan raskasta ja kompleksista klassista hyvässä seurassa viiniä juodessasi...  ...jos nyt musiikilla sitten on jotakin vaikutusta siihen, miltä ostamasi viini maistuu!

Briefly in English

So what if music influences the taste of the wine

At the beginning of the New Year quite a many Finnish have dry or dropless (as we call it here in Finland) January or 100 day without alcohol. During my Christmas holiday I saw a new review "So what if music influences the taste of the wine?" which I found very interesting.

The tasting experience with music is based on music's influence on both the hedonic ratings of wine, descriptive and analytical aspects of tasting, as well as the sensory aspects of wine. People have a tendency to transfer their thoughts and feelings about the music to their ratings of the wine.  Further, music, as well as wine, can be described as powerful or heavy, subtle, refreshing, or mellow and soft.

It is possible that more complex music might make a wine seem more complex, but this could not have been showing in studies (with cheap wines). However, the researchers mentioned that certain pieces of music can modify people's perception of the sensory aspects of wine.

As the neuroimaging has shown, the processing of aesthetic stimuli occurs within the same brain areas regardless of stimuli. This might potentially account for similarity of the association between experiences with paintings, music, food, and good company.

According to this review, "the argument is forwarded that there are many reasons, both theoretical and applied, as to why we should all care about the fact that what we listen to can change the sensory-discriminative, the descriptive, and the hedonic attributes of what we taste." It seems obvious that different music causes different experience for the taste of the wine. Music may also be designed for marketing purposes, and music may influence which type of wine we choose to buy. People tend to buy more expensive wine while listening to classical music compared to list of top 40.

So, Finns have a tendency to a binge, a short period devoted to indulging in an activity to excess, especially drinking alcohol. One way to maximize enjoyment and minimize costs, might be to listen to top 40 while buying wine and listen to a classical music while drinking it (after your dropless January)...   ..if music really influences to the taste of the wine!


Lähteet / References:

Spence C & Wang QJ. Wine and music (III): So what if music influences the taste of the wine? Flavour 2015:4;36. DOI 10.1186/s13411-015-0046-9.