Musiikkia ja tutkimusta / Music and research

Kesäkuun alussa Turussa järjestetyssä konferensissa "Childhood in Everyday Life" oli lukuisia mielenkiintoisia esityksiä. Tähän postaukseen lainaan iranilaisen Azadeh Okhovatin abstraktin (suomennos on minun käsialaani) lasten musiikkikokemuksista. Alla on linkki graduun, johon esitys perustui - kannattaa käydä lukemassa!

Aikaisempien tutkimusten perusteella länsimaiset tuutulaulut ja lastenlaulut ovat enimmäkseen duurissa. Lapset liittävät käsitteisiin jo varhain stereotyyppiset määritelmät iloinen/positiivinen duuri ja surullinen/negatiivinen molli. Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida samaa aihetta Suomessa ja Iranissa, joissa kummassakin suurin osa tuutulauluista on molli-sävellajissa. Keskeisenä tutkimuskysymyksenä on selvittää kulttuurisen taustan ja sävellajin vaikutusta lasten kokemuksiin musiikin emotionaalisista vasteista.

Tutkimukseen osallistui 5-8-vuotiaita lapsia (n=44) ja äitejä (n=39) Suomesta ja Iranista. Osallistujat täyttivät taustakyselyn ja heille esitettiin kysymyksiä kahdestatoista suomalaisesta ja iranilaisesta musiikkinäytteestä. Musiikkinäytteet olivat duurissa tai mollissa ja ne edustivat kolmea erilaista tyylilajia.

Tutkimuksen päätuloksena voidaan todeta, että iranilaiset lapset kokivat olonsa positiivisemmaksi (iloiseksi tai rentoutuneeksi) kuin suomalaiset lapset kuullessaan mollissa olevaa musiikkia. Äitien välillä tällaista eroa ei ollut. Lisäksi iranilaiset lapset pitivät molli-sävellajia suomalaislapsia parempana. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös musiikin tuttuutta ja musiikkimieltymyksiä. Nämä tulokset osoittavat, että varhainen musiikkialtistus vaikuttaa myöhempiin emotionaalisiin vasteisiin, siis siihen, kuinka musiikki koetaan. 

Briefly in English

Music and research

Azadeh Okhovat from Iran had her oral presentation "Children's Perception of Emotion in Music: A Cross-Cultural Study" during the second day in Childhood Conference at the beginning of June. In the current post I borrow her abstract from very interesting master's thesis. 

Previous research revealed that Western lullabies and children’s songs are mostly in the major mode, and children demonstrate a positive-major/negative-minor connotation that conforms to the conventional stereotype. The aim in this current study is to analyze the same topic in Finland and Iran where most lullabies are in the minor mode. The overarching question addressed is whether or not cultural background and the music mode, a child tends to be exposed to early in life affects later emotional responses to different music modes.

Quantitative data was obtained from 5-8-year old children (n=44) and mothers (n=39) in mentioned countries. Background questionnaire and questions about twelve Finnish and Iranian music excerpts representing two modes and three genres were asked from participants.

The main significant results show that Iranian children feel more positive (happy or relaxed) in response to the minor music than Finnish children, while Iranian and Finnish mothers both feel contentment in response to minor. In addition, unlike the Finns, Iranian children prefer to listen to the minor mode. These results demonstrate important effects of early music exposure on later emotional responses to music. Moreover, in this study, music familiarity and music preferences were assessed in both nationalities.  


Lähteet / References:

Azadeh Okhovat, 2015.
Children's Perception of Emotion in Music (A Cross-Cultural Study). Master's Thesis. You can read the whole thesis on pages https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/47843